Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Sapuskat puolueen mukaan
21.9.2007 9.29
Ideologia näkyy ruokapöydässä. Vihreä Lanka selvitti, miten eri puolueissa syödään.
Demarit ovat siirtyneet kevyelle linjalle. Puolueen tilaisuuksissa suositaan kasvisruokia ja hedelmiä, liharuokien ykkönen on broileri.
”Kevyt linja alkoi, kun Maarit Feldt-Ranta tuli puoluesihteeriksi. Pullien ja makkaraleipien sijaan aloimme kattaa kokouksiin hedelmälautasia”, sanoo sosialidemokraattien puoluetoimiston osastosihteeri Sisko Lipsanen.
Demarit uusivat imagoaan, ja myös puolueen puheenjohtaja Eero Heinäluoma on kannustanut joukkojaan kevyisiin ruokailutottumuksiin.
Ruoka tilataan eri catering-palveluilta, välillä puoluetoimiston väki tekee salaatteja myös itse. Ruokapöytäkeskusteluissa puhutaan nyt paljon esimerkiksi geenimuunnellulla rehulla tuotetun lihan turvallisuudesta.
Demareiden ruokaperinne ovat soppatykit, joista tarjotaan vaalien alla hernekeittoa. Vaaleihin liittyy myös tilanne, jolloin ruoka maistuu demareille erityisen hyvin.
”Vaalivalvojaisissa ruoka maistuu paremmin, jos vaalit ovat menneet hyvin”, Lipsanen kertoo.
Lipsanen ei osaa nimetä yhtä demarien lempiruokaa, mutta kirkas lohikeitto maistuu yleensä kaikille.
Kokoomuksella on yksi ruokalinjaus.
”Ainoa linja on se, että ei pasteijoita”, nauraa puoluetoimiston järjestösihteeri Arja Qvick.
Puolue on vaihtanut pasteijat ja viinerit kokouksissa tarjoiltaviin hedelmiin ja vihanneksiin. Myös kahvin kulutusta on koetettu terveyssyistä vähentää, mutta se suututtaa monia.
”Jos kahvin jättää kattamatta, pian edessä on jono ihmisiä kysymässä, että missä kahvi on”, Qvick kertoo.
Qvickin mukaan makeat jälkiruoat maistuvat kokoomuslaisille aina. Erityisesti makeat vaahdot, kuten suklaamousse, ovat suosittuja.
Aikoinaan kokoomuksen puoluehallituksen kokouksissa oli perinne, että jäsenet toivat oman maakuntansa perinneruokia maisteltavaksi. Perinteestä on kuitenkin luovuttu.
Qvickin mukaan ruokapöydän tyypillinen puheenaihe on ruuanlaitto.
Vasemmistoliiton kokouksissa syötiin varsinkin 1990-luvulla paljon lihapatoja, sikaa ja nautaa.
”Liha on aina kypsää, kun sen valmistaa padassa”, sanoo ruokatilauksia puolueen alkutaipaleella hoitanut toimistosihteeri Aila Saarela-Kurtelius.
2000-luvulla kasvisruuan suosio on lisääntynyt, ja kattauksissa huomioidaan vegaanitkin. Puolueen suurimmat ruokailut ovat kaksi kertaa vuodessa pidettävissä puoluevaltuuston kokouksissa.
Vasemmistoliitto välttää esimerkiksi maksaruokia, koska erikoisuudet eivät maistu kaikille. Lihapatoihin ja buffet-pöytiin siirtyminen johtui huonosta pihvikokemuksesta 1990-luvulla.
”Tilasin yhteen kokoukseen leivitetyt pihvit. Tarjoiltaessa ne olivat kuitenkin jo kylmiä rasvamöykkyjä ja pihvi oli kuin kengänpohjaa”, Saarela-Kurtelius muistelee.
”Yleensä ruoka on kuitenkin aina ollut hyvää”, hän lisää.
Perussuomalaiset ovat nuori puolue, mutta yksi ruokailuperinne on jo ehtinyt syntyä.
”Joka toisessa puoluevaltuuston kokouksessa syödään lihamureketta, joka toisessa lihapataa”, sanoo perussuomalaisten puoluetoimiston toimistopäällikkö Tiina Sivonen.
Murekkeen kanssa tarjoillaan perunamuusia, ja jälkiruoaksi perussuomalaiset juovat kahvia. Kokousväki on kahden ruokalajin kierrosta Sivosen mukaan mielissään, sillä on mukava tietää, mitä seuraavana vuonna syödään.
Puoluevaltuuston kokous pidetään aina samassa paikassa eduskunnan auditoriossa, ja ruuat tilataan aina samasta ravintolasta. Turvallisuus ja ennakoitavuus miellyttävät puolueen jäseniä.
Perussuomalaisten kokouksissa on tarjolla myös kasvisruokaa, ja sillekin löytyy syöjiä. Sivosen mukaan pöytäkeskustelut ovat lämminhenkisiä.
”Ihan sama kenen viereen istut, aina syntyy keskustelua.”
Keskusta suhtautuu ruokaan maalaisliittolaisella kunnioituksella.
”En ole koskaan kuullut, että kukaan keskustalainen olisi moittinut tarjoiltua ruokaa huonoksi”, keskustan puoluesihteerin sihteeri Päivi Kytö kertoo.
Kytön mukaan keskustan kokouksissa suositaan tavanomaisia ruokia, kuten lihapullia, suikalepataa tai stroganoffia. Perunaa syödään paljon. Puolue pyrkii aina valitsemaan kotimaisista raaka-aineista tehtyä ruokaa. Kasvisvaihtoehto on aina tarjolla, jälkiruuaksi on usein pelkkä kahvi.
Iltaisin pidettävissä keskustan kokouksissa tarjotaan usein ”järjestöruokaa”, eli kinkku- tai kasviskiusausta.
Ruokapöydissä ei hölistä turhia.
”Kokousten aikataulu on usein tiukka, ja ruoka syödään nopeasti. Kokousten esityslistasta irtoaa yleensä puheenaiheita ruokapöytiin”, Kytö kertoo.
Broilerin tarjoilu vihreiden tilaisuudessa nostaisi hirveän äläkän.
”Vihreiden mukaan broilerien kasvatusolosuhteet ovat epäeettisiä, siksi sitä ei puolueen tilaisuuksissa tarjota”, puoluetoimiston toimistosihteeri Tiina Elo kertoo.
Vihreät kirjasivat ruokatarjoilulinjauksensa puoluekokouksessa 2006. Sen mukaan vihreiden tilaisuuksissa tulee suosia kotimaista kasvisruokaa. Luomu- ja reilun kaupan tuotteiden käyttö on myös listalla, samoin kuin poron ja riistan suosiminen liharuuissa.
Vihreiden tilaisuuksissa on useimmiten kala-, kasvis- ja vegaanivaihtoehto. Lihaakin on, koska sille on kysyntää.
Tiina Elo keksii heti, mikä olisi varma puheenaihe vihreiden ruokapöydässä.
”Jos puoluekokous päättäisi suosia ainoastaan fennovegaanista ruokaa, ja tarjoilu olisi sen mukaista, keskustelua syntyisi varmasti.”
Ruotsalainen kansanpuolue on vaihtanut makeat suolaiseen.
”Puoluehallituksen aamukokouksissa tarjottiin ennen kahvin kanssa korvapuusteja ja muuta pullaa. Kokousedustajat alkoivat kuitenkin pyytää niiden tilalle kinkkuvoileipiä ja juustosämpylöitä”, kertoo RKP:n puoluesihteerin sihteeri Jytte Österberg.
Österbergin mukaan puolueen kokouksissa syödään mieluusti kalaa ja kanaa. Näitä kahta pyritään vaihtelemaan, joskin välillä maistuu myös lihapata.
RKP:llä ei ole ruokasääntöjä eikä ihmeempiä ruokaperinteitä. Ruokapöytäkeskustelu rönsyää laidasta laitaan. Österberg arvelee, että tarjottavan ruuan laatu herättää paljon puhetta.
”Jos esimerkiksi lounaaksi tarjottaisiin puuroa, se voisi herättää pientä keskustelua.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
