Joko nyt Jyväskylä?

5.2.2010 13.08

Noora Jussila

Vihreä Lanka ottaa ronskin etunojan eduskuntavaaleihin. Onko joku heistä Keski-Suomen ensimmäisen vihreä kansanedustaja?

Pakkanen nipistelee poskia Jyväskylän juna-asemalla, mutta Touko Aaltoa, 25, Maia Fandia, 28, ja Tuija Mäkistä, 50, hymyilyttää. Jos hyvin käy, joku heistä hyppää ensi vuonna Helsingin junaan vihreiden ensimmäisenä keskisuomalaisena kansanedustajana.

Eduskuntavaaleissa 2007 kansanedustajan paikka jäi Keski-Suomen vihreiltä 500 äänen päähän. Sen jälkeen heidän jäsenmääränsä on kasvanut, ja viime vuoden eurovaalien kannatus olisi jo riittänyt kansanedustajan paikkaan.

”Potentiaalinen kannatus on olemassa, mutta tulos ei synny itsestään”, sanoo Keski-Suomen vihreiden toiminnanjohtaja Veikko Ahola.

Sosiaalityöntekijä Maia Fandi vierasti aikaisemmin puoluepolitiikkaa ja liittyi vihreisiin vasta kuntavaalien alla vuonna 2008. Hän oli uusi kasvo, mutta keräsi alueella vihreiden toiseksi suurimman äänipotin – vaikka ei ehtinyt juuri kampanjoida.

Kahden lapsen äiti jakoi vaalimainoksiaan vastaantulijoille työntäessään lastenrattaita puistoon ja takaisin. Ääniryöppy yllätti.

”Kannatusta on tullut ehkä sitä kautta, miten olen elänyt ja mitä tehnyt ennen vaaleja. Olen ollut jonkin sortin aktivisti monella saralla”, Fandi sanoo.

Hän on kokannut vegaaniklubi Teijän keittiössä ja tehnyt vapaahtoistyötä ulkomailla. Thaimaassa Fandi auttoi lastenkodissa ja Liettuassa hän ohjasi lasten kesäleiriä.

Fandi on yhdessä ranskalaisen miehensä kanssa ollut mukana perustamassa Jyväskylään kaksikulttuuristen perheiden vertaistukiryhmää. Hän nosti kuntavaaleissa esille monikulttuurisuutta.

Fandi aikoo päättää eduskuntavaaliehdokkuudestaan kevään aikana. Eniten häntä huolettaa, miten saisi jaettua ajan perheen, työn ja kunnallisten luottamustoimien välillä.

”Mieheni on paljon lasten kanssa. Kyse ei ole siitä, ettei kotona olisi aikuista lasten kanssa. Haluaisin kuitenkin ehtiä kotiin lukemaan itse iltasadun.”

Fandin on feministinä vaikea hyväksyä äitiyttä syyksi jäädä pois vaaleista. Hän ei halua toistaa mallia, jossa miehet ja ikänaiset tekevät politiikkaa, mutta nuoret naiset jäävät siitä sivuun.

Touko Aalto on jo päättänyt lähteä ehdolle. Viime vuoden eurovaaleissa hän keräsi runsaat 2 000 ääntä.

”En ole se kaikkein mediaseksikkäin nuori nainen, joka yleensä kerää vihreiden äänet. Tulokseni perustuu raadantaan ja perinteisen politiikan tuulettamiseen: tein ihan mielettömästi töitä ja omannäköistäni kampanjaa”, Aalto sanoo.

Aalto lähti politiikkaan jo kymmenen vuotta sitten kansalaisjärjestötoiminnan kautta. Hän liittyi silloin Rauhanpuolustajiin ja Setaan. Aallosta tuli opiskelijapoliitikko vuonna 2007, ja sen jälkeen se oli menoa. Kuntavaaleissa hän sai vihreistä kolmanneksi eniten ääniä Jyväskylässä. Aalto on kisannut puolueen varapuheenjohtajan paikasta ja kuuluu nyt puoluehallitukseen.

Aalto sanoo antavansa politiikalle kaiken. Valtio-opin opinnot Jyväskylän yliopistossa ovat toistaiseksi jäissä, eikä hän käy töissä. Aalto keskittyy suurella palolla luottamustoimiinsa ja saa niistä toimeentulonsa.

Askeettisesti joutuu elämään, mutta se ei häntä haittaa. Tärkeintä on kokea vaikuttavansa – vaikka ei pääsisi eduskuntaankaan.

”Pidän omia mahdollisuuksiani vaaleissa ihan hyvinä, mutta tärkeintä on, että pääsen tuomaan esiin näkemykseni, mielipiteeni ja arvoni. Pääsen puhumaan niiden puolesta.”

Sekä Fandi että Aalto haluavat tehdä ihmisläheistä politiikkaa. Aalto tarkoittaa sillä sitä, että hän tuo kansalaisyhteiskunnan ääntä mukaan politiikkaan.

”Ihmiset sanovat, että politiikka ei kiinnosta, mutta arjen asiat kiinnostavat. Minulle ne ovat yksi ja sama asia. Pitää rikkoa yleistä käsitystä, että politiikka tarkoittaa vain jotain poliittista organisaatiota”, Aalto sanoo.

Fandin mielestä vihreät eivät koe puoluekirjaa kovin tärkeäksi politiikassa.

”Tulin mukaan politiikkaan osaksi tuodakseni sitä lähemmäs ihmisiä.”

Fandi kertoo esimerkin. Jyväskylän kaupungintalo menee remonttiin, ja valtuusto etsii uutta kokouspaikkaa. Kun virkamiehet esittelivät kokouspaikaksi kaupunginkirjaston salia, sen kielteiseksi puoleksi mainittiin, että se on kansan keskellä.

”Itse olin että so what. Sehän on siistiä, jos ihmiset voivat kirjastoreissulla käydä katsomassa valtuutettujen touhuja”, Fandi sanoo.

Paloma Hannonen, 26, istuu helsinkiläisessä kahvilassa. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton tuore puheenjohtaja muutti syksyllä töiden perässä Jyväskylästä Helsinkiin.

Jyväskylässä hän käy pari kertaa kuukaudessa kaupunginvaltuuston sekä rakennus- ja ympäristölautakunnan kokouksissa. Yhteydenpito vihreiden valtuustoryhmään hoituu sähköpostilla ja puhelimitse. Hannonen aikoo kuitenkin lähteä eduskuntavaaleissa ehdolle Keski-Suomesta – jos lähtee.

”Olen miettinyt ehdokkuutta todella pitkään, ja pikkuhiljaa olen päätymässä siihen, että lähden mukaan. On itsestään selvää, että kuntavaaleissa paljon ääniä saaneiden oletetaan lähtevän ehdolle.”

Hannonen lähti mukaan yliopistopolitiikkaan 2007. Hänestä tuli Jyväskylän vihreiden nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtaja 2008. Hän uskoo, että Keski-Suomen nuorilla vihreillä on oikeasti mahdollisuuksia eduskuntavaaleissa.

”Ainakin meillä on älyttömästi innostuneita kampanjantekijöitä, emmekä me ehdokkaat ole yhtä massaa. Meillä on jokaisella omat asiamme.”

Hannosta itseään kiinnostavat ympäristö- ja energiapolitiikka. Ekologian ja ympäristönhoidon opinnot Jyväskylän yliopistossa ovat loppusuoralla. Helsingissä Hannonen aikoo asua ainakin Vinon puheenjohtajavuoden ajan.

Veikko Ahola leipoisi mielellään Touko Aallosta, Maia Fandista ja Paloma Hannosesta vetäviä ehdokkaita eduskuntavaaleihin. Jyväskylän nuorten ja opiskelijoiden yhdistys Jyvioni kasvattaa jäsenmääräänsä jatkuvasti, ja kolmikko keräsi kukin noin 500 ääntä kuntavaaleissa 2008.

Kisaan kaivataan kuitenkin mukaan myös vanhoja konkareita, kuten Tuija Mäkistä, jolla on vankka kannatus ja kokemusta jo kolmista eduskuntavaaleista. Viime eduskuntavaaleissa hän sai Keski-Suomen vihreistä eniten ääniä.

Nyt Tuija Mäkistä kuitenkin arveluttaa. Viidestä lapsesta kolme asuu yhä kotona, ja taloon pitää tehdä remontti. Ja entä jos hän haluaa jatkaa opintoja?

”Vaalikampanja on iso taloudellinen panostus, ja pitää miettiä myös perhettä. Tällä ratkaisulla on vaikutusta muihinkin ihmisiin kuin minuun.”

Mäkisen kynnys jäädä pois vaaleista ei ole nyt kovin iso, koska ehdolla on hänen mielestään useita hyviä nuoria.

Tweet