Biletiimit mököttävät omissa nurkissaan

27.11.2009 10.28

Hanna Eriksson

Kiina tanssii vasta, kun on nähnyt muiden esitykset

Kiina ei ole suostunut sitoviin päästövelvoitteisiin eikä kertonut tarkkoja lukuja siitä, paljonko se voisi vähentää päästöjä.

Maa on kuitenkin luvannut vähentää hiili-intensiteettiään, eli sitä, paljonko päästöjä aiheutuu tuotettua energiayksikköä kohden, lähes puolella.

Kiina ei halua vaarantaa talouskasvuaan. Maan johtajat epäilevät, että länsimaat käyttävät ilmastopolitiikkaa Kiinan kasvun ja vallan suitsimiseen.

Kiinan mielestä päävastuu päästöjen vähentämiseen on teollisuusmailla. Se on vaatinut, että teollisuusmaat antavat prosentin bruttokansantuotteestaan kehitysmaiden ilmastorahoitukseen.

Rikas ja saita Yhdysvallat ei halua avata piikkiä

Yhdysvalloissa kansallisen ilmastolain käsittely on kesken, eikä laki ehdi valmistua ennen Kööpenhaminan neuvotteluita. Tämä uhkaa halvaannuttaa Kööpenhaminan kokouksen. Jos Yhdysvallat ei tee kunnollista tarjousta, sitä on turhaa odottaa myöskään Kiinalta.

Yhdysvaltojen viimeisin tarjous on lupaus vähentää päästöjä 17 prosenttia vuoden 2005 tasosta kymmenessä vuodessa. Tämä tarkoittaa noin 4 prosentin vähennystä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Muiden maiden neuvottelijat odottavat Yhdysvalloilta vielä parempaa tarjousta.

Yhdysvallat vaatii, että kehitysmaat sitoutuvat toimiin päästöjen vähentämiseksi ja että näitä toimia pitää pystyä tarkkailemaan, todentamaan ja raportoimaan samoilla mittareilla kuin muidenkin päästövähennyksiä. Tätä vaatimusta vastaan kapinoi voimakkaasti esimerkiksi Intia.

Yhdysvallat haluaa, että ilmastorahoitus hoidetaan globaalilla rahastolla, johon kaikki köyhimpiä maita lukuun ottamatta maksavat osansa vapaaehtoisesti. Teollisuusmaat ja kehitysmaat hallinnoisivat rahastoa yhdessä.

Venäjä ei innostu näistä juhlista

Venäjä on suuri arvoitus myös ilmastoneuvotteluissa. Ilmastokysymys on Venäjällä poliittisesti marginaalinen, eikä Venäjä ole aktiivisesti mukana neuvotteluissa. Siksi sen todellisista neuvottelukannoista ei ole kukaan saanut selvää.

Venäjä lupasi viime viikolla leikata päästöjään 20–25 prosenttia vuoden 1990 tasosta kymmenessä vuodessa. Tosi asiassa tämä luku sallii päästöjen kasvattamisen, sillä Venäjän päästöt ovat 1990-luvun alun talousromahduksen jäljiltä nyt kolmanneksen pienemmät kuin vertailuvuonna 1990.

Venäjä haluaa siirtää tulevaan sopimukseen päästöoikeuksia, joita se ei saanut Neuvostoliiton hajoamisen aiheuttaman talousromahduksen takia kulutettua. Kaikki maat eivät halua hyväksyä näitä kuumaksi ilmaksi kutsuttuja ylimääräisiä päästöoikeuksia.

Venäjä voisi halutessaan ottaa ratkaisijan roolin neuvotteluissa. Jos se kasvattaisi merkittävästi vähennystavoitettaan, teollisuusmaiden yhteinen vähennystavoite näyttäisi paljon paremmalta kehitysmaiden silmissä, ja ne voitaisiin saada taivuteltua päästöleikkauksiin. Venäjästä toivotaankin yllättäjää Kööpenhaminaan.

Japani on vastentahtoisesti höveli

Uuden pääministerin Yukio Hatoyaman johtama hallitus on kiristänyt Japanin päästövähennystavoitteita. Japani tähtää 25 prosentin vähennykseen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Hallitus aikoo tarkentaa tarjoustaan vielä ennen Kööpenhaminaa.

Japani pitää Kioton taakanjakoa epäoikeudenmukaisena. Sen mielestä muiden tavoitteet ovat helpompia, koska Japani oli tehnyt päästövähennyksiä jo ennen vertailuvuotta 1990.

Japani haluaa säilyttää teollisuuden kilpailukyvyn. Japanissa teollisuuden rooli on perinteisesti ollut vahva päätöksenteossa. Japani pitää tärkeänä Kiinan osallistumista.

Intia odottaa, että muut tarjoavat ensin

Intia odottaa, että teollisuusmaat leikkaavat päästöjään rajusti ennen kuin se suostuu itse myönnytyksiin. Teollisuusmaat pitävät Intiaa yhtenä ilmastoneuvotteluiden pahimmista jarruista.

Intian mielestä teollisuusmaat ovat aiheuttaneet koko ongelman, ja sen takia niillä on historiallinen vastuu ja velvollisuus maksaa myös kehitysmaiden päästövähennysten aiheuttamat kulut.

Intia kannattaa uutta kansainvälistä rahoitusmekanisia etelän päästövähennysten, sopeutumisen ja teknologian siirtämisen rahoittamiseksi.

Intialla on energiansäästöohjelma, ja on mahdollista, että se suostuu kertomaan Kööpenhaminassa, minkä verran se pystyisi jarruttamaan päästöjensä kasvua. Se suostunee myös raportoimaan päästöjään kansainvälisesti nykyistä tarkemmin.

Jos Kööpenhaminassa saadaan kompromissi aikaiseksi, Intia ei jää yksin sitä vastustamaan.

Pienet saarivaltiot yrittävät saada isoja kavereita

Pienten saarivaltioiden ryhmittymä AOSIS ajaa kovia 95 prosentin globaaleja päästöleikkauksia vuoteen 2050 mennessä. Ryhmään kuuluvat muun muassa Tuvalu, Malediivit ja Bahamasaaret. Nämä valtiot ovat vaarassa upota mereen, jos ilmastonmuutosta ei saada kuriin.

Malediivit osallistuu itku kurkussa

Malediivien presidentti Mohamed Nasheed on luvannut muuttaa saarivaltionsa päästöttömäksi kymmenessä vuodessa. Jos merenpinta nousee YK:n ennusteiden mukaan, meri peittää Malediivit lähes kokonaan vuosisadan loppuun mennessä.

Malediivit meinasi jäädä Kööpenhaminan kokouksen ulkopuolelle, koska sillä ei ollut rahaa maksaa presidenttinsä matkaa kokoukseen. Isäntämaa Tanska lupasi kuitata matkakulut.

EU esittää loukkaantunutta

EU on sitoutunut vähentämään päästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja on valmis nostamaan tavoitteensa 30 prosenttiin, mikäli Kööpenhaminassa neuvotellaan sopimus, jolla muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaaviin vähennyksiin ja kehitysmaat päästövähennystoimiin. Kansalaisjärjestöt toivovat, että EU nostaa tavoitettaan 40 prosenttiin.

EU:n arvion mukaan kehitysmaat tarvitsevat ilmastotoimiinsa noin 100 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Tästä julkisen rahoituksen osuudeksi tulisi noin 22–50 miljardia euroa per vuosi. Kunkin maan maksuosuus perustuisi maksukykyyn ja päästöihin.

EU ehdottaa lisäksi jo lähivuosille nopeaa 5–7 miljardin euron rahoitusta ilmastotoimien käynnistämiseen. EU on katkera siitä, ettei sen rahoitusehdotus ole saanut innostunutta vastaanottoa.

EU ei suostu julkistamaan omaa rahoitusosuuttaan ennen kuin muut teollisuusmaat sanovat jotain. EU pelkää, että se jää muuten yksin maksamaan viuluja.

Brasilia järjestää etkot

Brasilia on ilmoittanut julkisuudessa jarruttavansa päästöjensä kasvua 40 prosentilla. Nyt teollisuusmaiden neuvottelijat toivovat, että maa esittää saman luvun myös virallisessa neuvottelupöydässä.

Norja lupaa tarjota, jos muutkin tarjoavat

Norja on luvannut leikata päästöjään 40 prosentilla, jos muut teollisuusmaat tekevät samoin. Norjan ei tarvitse elää jännityksessä: Kööpenhaminassa tuskin päästään sopimukseen edes 30 prosentin päästövähennyksistä. <

Saudi-Arabia ei halua näihin juhliin

Saudi-Arabia pitää ilmastonmuutoksen torjuntaa ilmastonmuutosta suurempana uhkana kansantaloudelleen. Saudien pitkäaikainen tavoite on ollut hidastaa neuvotteluita. Maa osallistuu neuvotteluihin, mutta vain estääkseen kunnianhimoisen sopimuksen syntymisen.

Saudi-Arabian tavoitteena on, ettei öljynkulutusta vähennetä tai öljylle määrätä uusia veroja.
Maa vaatii länsimailta korvauksia ilmastonmuutoksen torjumisen sille aiheuttamista tappioista. Koska saudit tietävät, etteivät teollismaat aio tukea rikasta öljyvaltiota, he haluavat länsimaiden auttavan Saudi-Arabiaa monipuolistamaan talouttaan esimerkiksi tarjoamalla uutta teknologiaa.

Saudit vastustavat tiukasti sitä, että kehitysmaaryhmän rikkaimmat maat joutuisivat osallistumaan ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen kuluihin. Suurteollisuuden tavoin Saudi-Arabia ehdottaa uusia teknologioita ensisijaisena ratkaisuna ilmastonmuutokseen.

Saudi-Arabia ei kuitenkaan aio estää sopimuksen syntymistä Kööpenhaminassa, jos länsimaat suostuvat auttamaan Saudi-Arabiaa.

Qatarilla on salassa hauskaa

Pikkuisella Qatarilla on maailman kolmanneksi suurimmat maakaasuvarat, maailman suurin bruttokansantuote henkeä kohden ja maailman suurimmat hiilidioksidipäästöt asukaslukuun suhteutettuna. Qatarilla on samantyyppinen kanta kuin Saudi-Arabialla. Sen linjan odotetaan kuitenkin lieventyvän, koska maakaasua pidetään siirtymävaiheen energiana ja siksi Qatar voi myös hyötyä öljynkäytön vähentämisestä.

Arabiemiraatit tanssivat samaan tahtiin

Arabiemiraattien Abu Dhabi on rakentamassa täysin päästötöntä, 20 miljardia dollaria maksavaa ekokaupunkia Masdar Cityä. Maa valittiin myös uusiutuvia energiamuotoja edistävän kansainvälisen järjestön Irenan isäntämaaksi. Ilmastoneuvotteluissa maa kuitenkin seuraa tiukasti Saudi-Arabian linjaa ja on sitä mieltä, että kaikkien päästöjenvähennysten pitää olla vapaaehtoisia.

Afrikka ei halua siivota jälkiä yksin

Afrikan maat boikotoivat Barcelonan kokouksessa marraskuussa päivän ilmastoneuvotteluita, koska ne ovat sitä mieltä, etteivät rikkaat maat tee tarpeeksi ilmaston lämpenemisen estämiseksi. Useiden kehitysmaiden mielestä teollisuusmaiden pitää leikata päästöjään 40 prosenttia.

Maat muistuttivat, että ne kärsivät ilmaston lämpenemisestä kaikkein eniten. Ilmastonmuutos johtaa tuhoisiin tulviin, lämpöaaltoihin ja merenpinnan nousuun.

Muun muassa Egypti pelkää merenpinnan nousun hukuttavan Niilin suistoalueen.

Tweet