Auto palaa lähtöruutuun

20.8.2010 13.24

Lasse Leipola

Sähköautojen maailmanvalloitus alkaa nyt, kun suuret autonvalmistajat tuovat tänä vuonna markkinoille mallistonsa. Sähköauton lisäksi tulevaisuuden auton tittelistä kisaa tukku muita uuden polven vähäpäästöisiä autoja.

Polttomoottorin yli satavuotinen valta-asema on alkanut toden teolla horjua, kun useat suuret autovalmistajat ottavat kauan odotetun askeleen ja tuovat tänä vuonna markkinoille sähköautoja ja uuden polven hybridejä.

Vaikka ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamista, ei autoilun asema näytä olevan uhattuna. Autojen määrän odotetaan jopa kaksinkertaistuvan maailmassa seuraavan 30 vuoden kuluessa.

Myös Suomessa henkilöautojen määrä on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana 2,1 miljoonasta 2,8 miljoonaan. Liikenneministeriössä uskotaan, että autokantamme kasvaa käsi kädessä bruttokansantuotteen kanssa.

Hieman yllättäen autokaupassa ollaan toista mieltä.

”Maailman automarkkina tulee varmasti laajenemaan, mutta Suomen autokanta on jo nyt asukasta kohden EU:n kärkipäätä, enkä usko sen merkittävästi kasvavan”, sanoo Toyota Motor Finlandin toimitusjohtaja Mika Elojärvi.

Autojen lisääntyminen on ilmastonmuutoksen kannalta huolestuttava ilmiö. Ainoa lohtu on, että ostohetkellä maksettavan autoveron muuttuminen päästöperusteiseksi tammikuussa 2008 on tehonnut. Uusien autojen päästöt ovat pudonneet lähes 180 grammasta kilometrillä noin 150 grammaan.

EU on asettanut tavoitteen, että uusien autojen päästöt saavat olla enää 130 grammaa kilometrillä vuonna 2015.

Uudet autot ovat kuitenkin vain pieni osa päästöongelmaa. Vanha autokanta ja autojen määrän kasvu ovat johtaneet siihen, että pelkästään nykyisillä toimenpiteillä Suomi ei saavuta EU:n vaatimusta vähentää liikenteen päästöjä 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Seuraava askel kohti vähäpäästöisyyttä otetaan tammikuussa, jolloin auton omistajilta vuosittain kerättävä ajoneuvovero muuttuu päästöperusteiseksi. Silloin runsaat päästöt tuntuvat myös vanhan auton omistajan kukkaroissa.

Bensa-asemat alkavat niin ikään tammikuussa myydä E10-bensaa, jossa on aiempaa suurempi osuus etanolia, mikä pienentää bensa-autojen päästöjä.

Näillä keinoilla Suomi pääsee nollauralle, eli autoliikenteen päästöt eivät nouse eivätkä laske, liikenneministeriö arvioi.

Ruuhkamaksuista voi tulla yksi keinoista, joilla yksityisautoilua vähennetään ja joukkoliikenteen houkuttelevuutta parannetaan.

”Jos ruuhkamaksu otetaan käyttöön, siitä saatava tulo rahastoidaan ja käytetään paikallisesti liikennejärjestelmän kehittämiseen, esimerkiksi raideinvestointeihin, jotka ovat valtavan kalliita”, sanoo liikenneministeriön liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Mikael Nyberg.

Sekä autokaupan että liikenneministeriön mielestä paras tapa leikata liikenteen päästöjä on vanhan auton vaihtaminen pienipäästöiseen uuteen. Valtio tukee tätä kehitystä verotuksella.

Teknisistä ratkaisuista liikenteen päästöjä on vähentänyt lähinnä polttomoottorien tekninen kehitys, eli autot selviävät entistä vähemmällä polttoaineella.

Todellinen muutos on edessä lähivuosina, kun yhä useampi myytävä auto on lähes päästötön ladattava hybridi tai ajossa täysin päästötön sähköauto.

Ensimmäiset suurten valmistajien sähköautot, kuten Mitsubishin iMiev ja Nissanin Leaf tulevat talven aikana myyntiin joissakin Euroopan maissa.

Suomessa etujoukkoon kuuluu Valmet Automotiven Uudessakaupungissa valmistama Think City sekä italialainen Tazzari Zero. Molempien myynti alkaa Suomessa vielä tänä vuonna.

Ensimmäisen sukupolven sähköautoista ei vielä tule koko kansan menopelejä, sillä niiden kantama on varsin lyhyt ja latausajat pitkiä. Esimerkiksi Nissan Leafin akkujen lataaminen täyteen kestää kotioloissa noin kahdeksan tuntia, ja se riittää 160 kilometrin mittaiseen ajomatkaan.

Pikalatauspisteessä akusto voidaan ladata noin puolessa tunnissa 80 prosentin varaukseen.

Sähköautoinnostusta jarruttaa ainakin aluksi myös hinta. Ensimmäiset sähköautot ovat nimittäin pieneen kokoonsa nähden varsin kalliita.

Esimerkiksi Irlannissa ja Portugalissa ennakkomyyntiin tullut Nissan Leaf maksaa sähköautoille maksettavien tukien jälkeen noin 30 000 euroa, mikä on selvästi enemmän kuin monien sitä suurempien, polttomoottorilla varustettujen Nissanien hinta.

Hybridiautojen edelläkävijä Toyota uskoo, että hybrideistä tulee sähköautoa käytännöllisempi ratkaisu. Yhtiö ilmoitti kesäkuussa, että vuonna 2020 markkinoilla on hybridiversiot sen kaikista malleista. Tienavaajana toimii Auris, jonka bensiini- ja dieselmallit saavat jo tänä syksynä rinnalleen täyshybridiversion.

”Tänä vuonna myymistämme autoista noin neljä prosenttia on hybridejä. Ihmettelisin suuresti, jos osuus ei olisi vähintään puolet vuonna 2020”, arvioi Toyotan Mika Elojärvi.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että vuonna 2030 maailman uusista autoista 60 prosenttia on hybridejä tai sähköautoja.

Hybridien seuraava sukupolvi saadaan autokauppoihin muutaman vuoden kuluessa, kun markkinoille tulevat ladattavat, eli niin sanotut pistokehybridit.

Perinteisissä täyshybrideissä kaikki energia tulee perinteisestä polttomoottorista, mutta pistokehybridin akkuja voi ladata myös suoraan sähköverkosta. Pistokehybridillä voikin ajaa pelkän sähkön voimalla, kunnes polttomoottori käynnistyy akkujen tyhjentyessä.

”Jos suomalainen autoilija ajaa päivässä keskimäärin kolme 42 kilometrin pätkää, pistokehybridi toimii sähköautona ensimmäiset 20 kilometriä ja sen jälkeen täyshybridinä. Eli siinä missä tavallinen sähköauto joutuu mökkimatkalla pysähtymään tunniksi lataamaan akkuja, pistokehybridillä voi ajaa perille pysähtymättä”, Elojärvi sanoo.

Eduskunta käsittelee tänä syksynä valtiovarainministeriön esitystä energiaverotuksen uudistamisesta. Kaavaillun verouudistuksen voittajia ovat hybridi-, sähkö-, etanoli- ja biodieselautot – ja sen häviäjä on kaasuauto.

Luonnoksen mukaan kaasuautoilun verotus moninkertaistuu, kun muiden tulevaisuuden autojen verotus kevenee.

”Kaasuautoilun tilanne näytti vielä hetki sitten ihan lupaavalta, mutta energiaverouudistus tulee vaikuttamaan merkittävästi markkinoihin. Emme usko, että Suomesta löytyy montaa asiakasta, jotka siirtyvät kaasuautoihin pelkän ympäristöhyödyn vuoksi”, sanoo Gasumin liiketoimintayksikön päällikkö Jussi Vainikka.

Suomessa on nyt liikenteessä noin 800 kaasuautoa, jotka saavat polttoaineensa 17 tankkausasemalta. Toistaiseksi Gasum on tarjonnut asiakkailleen vain maakaasua, mutta tavoitteena on siirtyä biokaasuun heti, kun se on mahdollista. Biokaasua uhkaa kuitenkin sama verokohtelu kuin maakaasua, joten senkin tulevaisuus on epävarma.

Kaasuautoilu kärsii myös uusiutuvan energian syöttötariffeista, jotka houkuttelevat polttamaan biokaasun sähköksi.

Kaavaillun verouudistuksen voittajia ovat siis hybridi-, sähkö-, etanoli- ja biodieselautot. Sähköautoja lukuun ottamatta näillä kaikilla on myös toinen merkittävä etu kaasuautoihin nähden: niissä voi käyttää myös muita, ympäri maata helposti tarjolla olevia polttoaineita.

Sähköautojen yleistymisen kannalta suurin haaste onkin tämän etumatkan kurominen umpeen kattavalla latausverkostolla.

”Tässä on vähän sellainen muna–kana-ilmiö, kun sähköautoja ei ole vielä paljoa liikenteessä. Olemme käyneet keskusteluja latauspisteistä muun muassa kauppakeskusten kanssa”, kertoo tutkimus- ja kehityspäällikkö Juha Matikainen Fortumilta.

Latauspisteitä on tulossa myös teiden varsille, sillä Helsingistä Vaalimaalle rakennettavasta E18-moottoritiestä kaavaillaan Suomen ensimmäistä tietä, jonka suunnittelussa on huomioitu sähköautojen lataustarve.

Tässä tällä viikolla julkistetussa Vihreä moottoritie -hankkeessa on mukana myös Fortum, jolla on Suomessa ennestään jo 39 latausasemaa, muun muassa Turussa, Tampereella, Oulussa sekä pääkaupunkiseudulla.

Nykyisiltä, niin sanotuilta hitailta latausasemilta voi ladata sähköä autoonsa maksutta tai pysäköintimaksun hinnalla.

”Ainakin alkuvaiheessa kauppakeskukset ja pysäköintiyritykset voivat käyttää ilmaista latausta asiakkaiden houkuttelemiseen. Sähkölasku muutaman tunnin latauksesta on varsin pieni”, Matikainen sanoo.

Niin sanotuilla keskinopeilla asemilla sähköauton latausaika tulee olemaan enää kymmeniä minuutteja. Kun ne saadaan käyttöön, myös huoltamot alkavat kiinnostua latausbisneksestä.

Sähköautojen latausverkoston kehittäminen saa uutta puhtia, kun EU pääsee sopuun nopeamman latauksen standardista. Euroopan komissio on päättänyt, että EU tulee hyväksymään vain yhden standardin, minkä ansiosta sähköautolla voi tulevaisuudessa ajaa huoletta halki Euroopan. Miltä valittava pistoketyyppi näyttää, ratkaistaan ehkä jo tulevan talven aikana.

Sähköautojen ympäristöhyötyyn vaikuttaa sekin, miten liikenteessä tarvittava sähkö tuotetaan ja kuinka paljon sitä tarvitaan. Entä riittääkö Suomessa sähkö, jos sähköautoista tulee todella suosittuja?

Sähköautojen vaikutusta sähkönkulutukseen tasaa se, että autoja tullaan lataamaan ennen kaikkea yöllä, jolloin sähköä kuluu muuten vähän.

Kun älykkäät sähköverkot kehittyvät, voivat piuhan päässä olevat sähköautot kulutushuippujen aikana myös luovuttaa sähköä takaisin verkkoon, ja siten hetkellisesti jopa kasvattaa sähkön tarjontaa.

Jos kaikki Suomessa liikkuvat henkilöautot kulkisivat sähköllä, vuotuinen sähkönkulutus kasvaisi Fortumin arvion mukaan vain noin kymmenen prosenttia nykyisestä.

Tweet