Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Iiro Törmä
Yhteinen tavoite, erilaiset keinot. Harri Laurikka puolustaa bioenergiaa, Rauli Partanen ajaa ydinvoimaa ja Karoliina Auvinen luottaa uuteen teknologiaan. He kaikki haluavat vähentää päästöjä.
Puuta vai jotain muuta?
15.11.2016 8.10
Jos ilmastonmuutos otetaan tosissaan, Suomen pitää olla lähes päästötön 2050-luvulla. Lobbarit vääntävät kättä siitä, miten Suomen pitäisi leikata päästöjään.
Energiapäästöjä pitää leikata. Siitä kaikki alkavat jo olla yhtä mieltä. Kovin keskustelu käydään nyt siitä, miten päästöjä pitäisi leikata. Vaikka tavoite on yhteinen, kilpailevia vaihtoehtoja ja visioita on monia.
Suomen kodeissa, työpaikoilla, teollisuudessa ja liikenteessä käytetään vuosittain noin 360 terawattituntia energiaa. Vaikka talouskriisi on hyydyttänyt kotimaista teollisuutta ja energiatehokkuudesta on puhuttu jo vuosikymmen, ei energian kokonaiskulutus ole laskenut vuoden 2006 huippulukemista kuin reilun kymmeneksen.
Yli kolmasosa energiasta tuotetaan ilmaston kannalta pahimmalla mahdollisella tavalla eli fossiilisilla polttoaineilla: hiilellä, maakaasulla ja öljyllä. Puun osuus energiamäärästä on noin neljännes. Sen ansiosta Suomi on yksi EU:n johtavia maita uusiutuvan energian tuotannossa. Ydinvoimasta saadaan viidennes. Jos uudet voimalat valmistuvat, osuus nousee selvästi.
Loput energiantarpeesta hoituu pääosin vesivoimalla, turpeella ja tuontisähköllä. Aurinko- ja tuulivoima eivät kiivaasta kasvusta huolimatta ole vielä millään tavalla merkittäviä.
Hallituksen on tarkoitus linjata vielä tänä syksynä, miten Suomi saavuttaa EU:n vuodelle 2030 asettamat tavoitteet. Energiantuotannon päästöjen pitäisi olla käytännössä nollassa vain muutamaa vuosikymmentä myöhemmin.
Puun polttaminen pysynee yhä Suomen ilmastostrategian perustana. Ympäristöväki toivoo panostusta aurinko- ja tuulivoiman sekä energiatehokkuuden edistämiseen. Ydinvoimakaan ei ole enää kaikille ekoilijoille ehdoton tabu.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
