Jouni Porsanger

Perheen elinkeino on kiinni lentämisestä, mutta Marianne Juntunen ei itse lennä

18.4.2018 16.16

Jenni Leukumaavaara

”Lensin viimeksi 2014. Se oli väitöskirjaani liittyvä konferenssimatka Kanadaan. Väitöskirjan valmistuttua päätin, etten halua lähteä mihinkään. Olin useamman vuoden lentänyt monta kertaa vuodessa, pääosin töiden vuoksi.

Pidän matkustamisesta. Olen reppureissannut Aasiassa ja ollut matkaoppaana Alpeilla ja Japanissa. Tärkein syy olla lentämättä on huoli ympäristönmuutoksesta, joka uhkaa rauhaa. Lentäminen on myös epämiellyttävää. En kauheasti pelkää, mutta tuntuu ikävältä ja epäluonnolliselta olla ilmassa.

On ihanaa asua Pyhätunturilla kauniin luonnon keskellä. Matkailukeskuksessa asumisessa on myös ristiriita. Meidänkin perheemme elanto on kiinni lentämisestä, joka on olennainen osa matkailua. Emme me täällä asuisi, jos ei olisi matkailua.

Lähellä on hienoja paikkoja, kuten Norja ja Ruotsi. Myös Venäjä kiinnostaa. Minusta on stressaava ajatus, että pitäisi mennä lentokentille ja etsiytyä sieltä kohteisiin.

Lähilomilla käytämme yksityisautoa, vaikka sekin on ilmastolle haitallista. Lähellä voi rentoutua mainiosti. Vastikään kävimme naapurikunnan kylpylässä viikonloppulomalla, se irrotti hyvin arjesta!

Onneksi miehenikin mielellään lähimatkailee. Lapsen syntymän jälkeen hän lentää työmatkojaan enemmän kuin ennen, koska niin pääsee nopeammin kotiin. Lisäksi hän tekee omia reissujaan kauemmaksi.

Kyllä lentämisen määrästä keskustellaan kotona. Emme varmaan ole ainoa pariskunta, joka toisinaan väittelee siitä ja kierrättämisestä, ruokavalinnoista, kodin lämpötilasta tai vaikkapa saunomisesta.

Kun olin lapsi, kävimme perheeni kanssa kaksi tai kolme kertaa Kanariansaarilla. Se oli lama-aikaa ja kotona vähän paheksuttiin ajatusta, että matkailuun käytettäisiin paljon rahaa.

Olen huomannut, että matkustus- ja lentotottumuksissa on alueellisia eroja. Kun olin Helsingissä opettamassa, lapset kysyivät kuinka monta kertaa olen lentänyt maapallon ympäri. Lapissa taas on paljon lapsia, jotka eivät ole ikinä käyneet ulkomailla.

En ole tehnyt päätöstä, etten enää koskaan lennä. Jos lennän, perillä on oltava vähintään kuukausi. Olen mukana koulutusviennin kehittämisessä, joten jossain vaiheessa olisi mukava työskennellä ulkomailla.

Jos yksi ihminen päättää ettei lennä, se ei ratkaise juuri mitään. Lentämisen päästöjen kompensoinnin pitäisi olla nykyistä helpompaa ja vaikuttavampaa.

Kannatan lentoveroa ja sitä, että matkailu olisi harkitumpaa ja pidempiaikaista. Pitäisi jotenkin tasata niin, että kaikki ihmiset voisivat käydä joskus jossain, eikä niin, että rikkaat lentävät koko ajan.

Matkailu tuo tuloja monille syrjäisille paikoille ja voi olla syy suojella luontoa siellä. Missään nimessä ei pidä lentää sellaisissa tapauksissa, joissa videoyhteys olisi mahdollinen.

Monet lentävät jopa kestävän kehityksen konferensseihin. Niin olen tehnyt itsekin. Siinä oppi maailmasta, mutta tuntuuhan se hullulta.”

Tutustu muiden lentämättömien tarinoihin:

• Entinen taistelulentäjä ei lennä edes ilmaiseksi
• Essee pudotti maan pinnalle – Maata pitkin matkatessa etapitkin ovat matkakohteita  
• "En ole ikinä ollut Näsinneulan ravintolaa korkeammalla"

 

lentoliikenne  lentovero  matkailu  ilmastonmuutos 

Tweet