Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Esko Pettay
Lentämättömyys ei vaikuta Pertti Sundqvistin elämään, mutta voi parantaa hänen lapsenlapsensa elämää.
18.4.2018 16.20
Pertti Sundqvist
”Olin vuonna 1973 merikadettikurssilla, kun minulle tarjottiin mahdollisuutta siirtyä ilmavoimien kadettikurssille. Kävin testeissä ja minut valittiin. Siitä alkoi ura ilmavoimissa. Myöhemmin siirryin lennonopettajaksi ja edelleen taistelunjohtajaksi ja esikuntatyöhän. Työhön kuului koko ajan lentämistä.
Pidin lentämisestä kovasti. On jännää lentää 50 metrin korkeudessa 500 kilometriä tunnissa. Matkustajakoneessa istumisessa ei ole mitään jännää. Se on kuin ahdas bussi, josta vain ikkunapaikoilta näkee ulos. Kone on joko pilvessä tai pilven päällä. Ei mitään katsottavaa.
Minulla ei ole motivaatiota matkustaa lentäen. Vuonna 1978 voitin matkan Bangkokiin. En lähtenyt, vaan myin lipun puoleen hintaan eteenpäin.
Ilmavoimien jälkeen työskentelin tietojenkäsittelyalan tehtävissä työkonefirma Valtrassa. Työhön kuului paljon lentämistä Euroopassa. Yhtiöllä oli toimisto myös Brasiliassa, mutta sinne kieltäydyin lähtemästä.
Työvuosina Finnairin asiakasjärjestelmään kertyi lentomaileja. Käytin ne työmatkoihin, vaikka monet muut lensivät niillä vapaa-ajallaan.
Olin jo 1990-luvulla tietoinen kasvihuoneilmiöstä. Halusin vähentää lentämistäni sen vuoksi.
Siirryin pois työelämästä 2000-luvun alussa. Sen jälkeen tein muutaman lomamatkan lentäen Eurooppaan. Viimeiset kymmenen vuotta olen ollut lentämättä.
Minulla ei ole tarvetta mennä minnekään. Olen nähnyt ulkomaita tarpeeksi, eikä motivaatiota lentää enää ole. Enemmän on syitä olla lentämättä.
Sairastuin neljä vuotta sitten luuydinsyöpään, josta seurasi vastustuskyvyn alentuminen. Sen vuoksi lentäminen olisi nykyään riskialtista. Lentokoneen suljetussa tilassa on hyvät olosuhteet bakteeritartunnalle.
Entisen lentäjän imagoon lentämättömyys ei
sovi lainkaan. Kaikki eivät edes usko, etten lennä. Jos asia tulee
esille, niin kommenttini ovat joko vitsejä tai ne tulkitaan sellaisiksi.
Olen
sanonut että minulle riittää kaukomatkaksi se, että menen päiväksi
Torronsuolle. Reissu suolle on minulle mieluisampi kuin pitkä
ulkomaanmatka.
Olen osallistunut Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaan ja ollut aktiivinen esimerkiksi kaivoskysymyksissä. Tämä olisi voinut tarkoittaa lentomatkoja esimerkiksi Brysseliin, mutta olen kieltäytynyt niistä.
Voi olla, että vaikuttaminen Brysselissä suojelisi ympäristöä enemmän kuin yhden lennon jättäminen väliin. Suurimman osan asioista voi hoitaa kuitenkin esimerkiksi sähköpostilla ja usein löytyy joku tuuraaja lähempää.
Yleensä varon kertomasta mielipiteitäni muiden ihmisten lentomatkoista. Jos on pakko, sanon sen kerran, enkä palaa asiaan. En nalkuta. Mutta saa heillä kyllä olla huono omatunto lentämisistään, kun näkevät minut.
Minäkään en ole
ilmastonmuutoksen torjunnassa puhdas pulmunen. En ole vegaani. Ajan
yksityisautolla noin 15 000 kilometriä vuodessa. Saunon pari kertaa
viikossa sähkösaunassa. Sähkö on liian halpaa.
Tiedän, että voisin muuttaa elintapojani parempaan suuntaan. Olen kuitenkin sitä mieltä, että hyvin harva tekee sen. Siksi pitää vaikuttaa järjestelmään. Kun bensan ja sähkön hinta kaksinkertaistetaan, hiukan useampi muuttaa elintapojaan. Kun hinnat nelinkertaistetaan, minäkin parannan tapojani. Lentoja pitää verottaa ja päästökauppa on saatava tehokkaaksi. Tällöin lentolippujen hinnat nousisivat kaksin–kolminkertaisiksi.
Edellisellä lomamatkallamme menimme autojunalla Rovaniemelle ja jatkoimme siitä Pohjois-Norjaan. Tapasimme matkalla sukulaisia. Meillä on hybridiauto, ja kun ajaa esimerkiksi 85 kilometriä tunnissa satasen alueella, säästää lisää päästöissä. Ei lomalla voi niin kiire olla.
Minua lähinnä säälittää ihmisten ymmärtämättömyys. Lentämättömyyteni ei ehkä vaikuta paljon minun elämääni, mutta se voi vaikuttaa tyttäreni tai hänen lastensa tai lastenlastensa elämään.
Tietenkin on miljardi kiinalaista, joiden teot vaikuttavat ilmastoon. Kiinalaisten kanssa minulla on sanaton tehtävien jako. Annan heidän hoitaa Kiinan, minä yritän vaikuttaa täällä.”
Tutustu muiden lentämättömien tarinoihin:
Pertti Sundqvist
lentäminen  matkailu  turismi  ilmastonmuutos  lentoliikenne 
Tweet