Lehtikuva

Muuten mukava uusivuosi

1.4.2016 14.54

Annakaisa Suni

Poliisi kuvaili Helsingin uuttavuotta ensin tavallista rauhallisemmaksi. Viikko vuodenvaihteen jälkeen kertomus muuttui. Mitä todella tapahtui?

Komisario Johanna Sinivuoren työvuoro päättyy neljän aikaan aamuyöllä vuoden ensimmäisenä päivänä. Helsingin keskustassa on partioinut enemmän poliiseja kuin koskaan aiemmin 2000-luvulla. Sinivuori on ollut tilannejohtajana uudenvuoden organisaatiossa. Alkuilta kului ydinkeskustassa, erityisesti asematunnelissa. Vuoden vaihtuessa Sinivuori oli Senaatintorilla esiintymislavan kupeessa.

Yö on sujunut rauhallisesti. Poliisitehtäviä on kirjattu normaalia uuttavuotta vähemmän. Rakettien ampumiskielto keskustassa on pitänyt. Suojalaseja on käytetty kiitettävästi.
Asematunnelissa poliisi on estänyt muutamia tappeluita ja tehnyt muutaman kiinnioton. Senaatintorin lähikaduilla on ollut tungosta 35 000 ihmisen lähtiessä kaupungin ilotulituksen jälkeen koteihinsa ja baareihin.

Torilla on tuullut yhtä hyisesti kuin joka vuodenvaihteessa.

Sinivuori ei ole nähnyt seksuaalista ahdistelua eikä kuullut siitä.


Uudenvuodenpäivänä Helsingin kaupungin palautejärjestelmään tulee nettilomakkeen kautta viesti, johon ei ole liitetty yhteystietoja. Viestin lähettäjä kertoo olleensa uudenvuodenaattona Senaatintorilla tyttärensä ja tämän ystävien kanssa.

Hän kirjoittaa, että seurue koki turvapaikanhakijoiden taholta tungettelevaa käytöstä Senaatintorilla. Tungoksen turvin heitä kosketeltiin ja lääpittiin.

Lähettäjä päättää lyhyen viestinsä kiitoksiin: muuten juhla oli mukava ja iloinen. Nähtävää ja kuultavaa oli paljon.

Neljäs tammikuuta Saksasta leviää maailmalle uutinen. Jopa tuhannen humaltuneen miehen epäillään ahdistelleen naisia Kölnin rautatieaseman luona uutenavuotena. Miehiä kuvataan turvapaikanhakijoiksi, Lähi-idästä tai Pohjois-Afrikasta tulleiksi.

7. tammikuuta Helsingin poliisi tiedottaa, että ”pääkaupunkiseudulla olevilla turvapaikanhakijoilla olisi ollut mahdollisesti samansuuntaisia suunnitelmia kuin mitä nyt on uutisoitu olleen Kölnin rautatieasemalla kokoontuneilla miehillä”.

Poliisi kirjoittaa, että jopa tuhat turvapaikanhakijaa kokoontui asematunneliin.

Viikko uudenvuoden jälkeen poliisin tutkinnassa on kolme epäiltyä seksuaalista ahdistelua uudenvuodenyöltä. Seuraavien viikkojen aikana epäilyjen määrä kasvaa 16 seksuaaliseen ahdisteluun, yhteen raiskaukseen ja kahteen raiskauksen yritykseen.

Maaliskuussa lähes kaikkien tapausten tutkinta on keskeytetty.


Poliisin toiminta on herättänyt ällistystä. Antoiko poliisi tarkoituksella väärän kuvan uudenvuoden tapahtumista, vai eikö poliisi ollut tilanteen tasalla? Lietsooko poliisi tarkoituksella rasismia?

Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio sanoo, että poliisin toiminta ja tiedottaminen uutenavuotena perustui syksyn kokemuksiin. Hän pyytää perehtymään niihin, jotta uuttavuotta voisi ymmärtää.

Suomeen tuli viime vuonna 32 476 turvapaikanhakijaa. Se on yhtä paljon kuin kymmenenä edellisenä vuonna yhteensä. Suurin osa heistä saapui syksyllä. Koko Suomessa törkeästä raiskauksesta tai raiskauksesta epäiltiin viime vuonna 25 turvapaikanhakijaa ja seksuaalisesta ahdistelusta 22 turvapaikanhakijaa.

Aapio sanoo kuitenkin puhuvansa ennen kaikkea tapahtumista Helsingin Kansalaistorilla.


Helsingin keskustassa, taidemuseo Kiasman vieressä sijaitsevan Kansalaistorin nurmikoilla ja rappusilla hengailee ja päihtyy paljon nuoria, jos sää sattuu olemaan sopiva.

Alkusyksystä torilla myös sattui Aseman lapset -järjestön työntekijöiden mukaan uudenlaisia ahdistelutapauksia.

Aseman lasten toiminnanjohtaja Christian Wentzel kertoo, että Kansalaistorilla vietti aikaa ulkomaalaistaustaisia miehiä, joista osa teki harvinaisen tökeröitä lähestymisyrityksiä. Uutta oli Wentzelin mukaan se, että uhri yritettiin eristää.

”Isompi ryhmä piirittää yksittäisen tai yksittäisiä nuoria neitoja. On käpälöintiä ja epäasiallista käytöstä”, hän kuvaa.

Aseman lasten tietoon tuli alle kymmenen tällaista tapausta.

”Uhrin näkökulmasta yksikin tapaus on liikaa.”

Poliisi sai tietoa paitsi Aseman lapsilta myös suoraan tutuilta nuorilta. Helsingin poliisin ennalta estävässä toiminnossa työskentelevä komisario Johanna Guessous kertoo, että ryhmä jalkautui Kansalaistorille ja sen ympäristöön kolmena viikonloppuna syys-lokakuun vaihteessa juuri näiden viestien vuoksi. Siellä poliisi havainnoi seuraan lyöttäytymistä, seuraamista ja koskettelua.

Syksyn aikana Kansalaistorilla kirjattiin yhteensä neljä epäiltyä seksuaalista ahdistelua ja yksi epäilty pakottaminen seksuaaliseen tekoon. Vihreä Lanka ei saanut poliisilta vastausta siihen, ovatko epäillyt turvapaikanhakijoita.

Guessous puhuu seksuaalisesta kaltoinkohtelusta, joka sisältää raiskausten ja seksuaalisen ahdistelun lisäksi myös sellaisen huonon käytöksen, joka ei täytä rikoksen tunnusmerkkejä.

Seksuaalinen kaltoinkohtelu ei ole Suomessa mikään uusi ilmiö, hän sanoo. Kansalaistorilla uutta oli Guessouksen mukaan se, että ahdistelijat olivat ulkomaalaistaustaisia miehiä, jotka viettivät aikaa porukassa.

Guessouksen mukaan suurin osa ahdistelijoista oli turvapaikanhakijoita.

”Jos sanon, että kaikki, saatan sanoa väärin.”


Nuoriin kohdistuvaa seksuaalista kaltoinkohtelua ennaltaehkäisevän Nuorten Exit -järjestön työssä turvapaikanhakijoiden määrän kasvu ei ole näkynyt.

”Seksuaalista kaltoinkohtelua on ollut aina”, sanoo toiminnanjohtaja Tanja Auvinen.

Helsingin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition mukaan joukkoahdisteluja ja -pahoinpitelyjä on tapahtunut jonkin verran myös aiempina vuosina. Ennen turvapaikanhakijoiden määrän kasvua tehtyjen tutkimusten mukaan puolet Helsingin peruskouluissa ja ammattikouluissa opiskelevista tytöistä on kokenut seksuaalista häirintää.

Ammattiin opiskelevista tytöistä 26 prosenttia kertoo, että heidän intiimejä alueitaan on kosketeltu vastoin heidän tahtoaan.

Nuorten hyvinvointikertomuksen mukaan nuoria tyttöjä ahdistelevat usein aikuiset miehet.

Poliisin uudenvuoden valmiuteen eivät kuitenkaan vaikuttaneet nämä tiedot, vaan syys-lokakuun havainnot Kansalaistorilta. Ja huhut Kirkkonummelta.

Kuusi miestä otettiin kiinni Aavarannan vastaanottokeskuksessa Kirkkonummella uudenvuodenaattona. Poliisi oli saanut ilmeisesti toisilta turvapaikanhakijoilta vihjeen, jonka mukaan jotkut turvapaikanhakijat olisivat lähdössä Helsingin keskustaan hulinoimaan ja raiskaamaan.

Näissä tunnelmissa tilannejohtaja Sinivuoren työvuoro alkoi uudenvuodenaattona.

”Muistaakseni se oli ihan perätön juttu”, Sinivuori sanoo pari kuukautta myöhemmin.

MTV kertoi 7. tammikuuta, että riitelevät turvapaikanhakijat olisivat levittäneet toisistaan perättömiä tai ainakin vahvasti liioiteltuja huhuja.

Kiinniotetut miehet vapautettiin uudenvuodenpäivänä.
Tutkinnasta vastaa rikosylikomisario Thomas Elfgren Keskusrikospoliisista. Huhun mukaan suunnitelmilla olisi ollut joku yhteys Kölniin, ja siksi Keskusrikospoliisi on lähettänyt tietopyynnön Saksan poliisille. Muuten poliisi ei ole tammikuun jälkeen aktiivisesti selvittänyt tapausta. Elfgren ei usko, että vastausta Saksasta saadaan ainakaan lähiaikoina.

Uudenvuodenaattona kiinniotetut ovat nyt käytännössä vapaita miehiä. Elfgren ei tiedä, asuvatko miehet edelleen Aavarannassa. Virallisesti he ovat edelleen epäiltyjä julkisesta kehottamisesta rikokseen, koska esitutkinta on kesken.

Helsingin poliisin 70 hengen vahvuus lähti kentälle iltakuudelta uudenvuodenaattona. Johanna Sinivuori partioi alkuillasta etenkin asematunnelissa. Siis siellä, missä jopa tuhat turvapaikanhakijaa aiheutti poliisin tiedotteen mukaan uhkaavan tilanteen.

”Porukkaa oli todella paljon. Sehän on ihan luonnollista, että tullaan juhlimaan uuttavuotta Helsingin keskustaan”, Sinivuori sanoo.

Hän kuulostaa vähän väsyneeltä uudenvuoden tapahtumien vatvomiseen. Sen jälkeen on ehtinyt olla monta vuoroa, eikä hän muista kaikkia yksityiskohtia.

Asematunnelissa hengailijoista suurin osa oli Sinivuoren silmämääräisen arvion mukaan irakilaisia nuoria miehiä. He seisoskelivat ja juttelivat muutamassa isossa porukassa asematunnelissa ja Kompassitasolla. Osa oli humalassa.
Poliisin arvio jopa tuhannesta turvapaikanhakijasta perustuu myös siihen, että uutenavuotena otettiin rikoksen, juopumuksen tai häiriökäyttäytymisen vuoksi kiinni kolmisenkymmentä turvapaikanhakijaa, heistä suurin osa asematunnelissa. Suomalaisia otettiin uutenavuotena kiinni noin sata.

”Siellä oli muutamia tappelunpoikasia. Ne estettiin sillä, että poliisi oli näkyvästi paikalla”, Sinivuori kertoo asematunnelin alkuillasta.

Tappelut syntyivät tunnelissa hengailevien miesten välillä. Seksuaalista ahdistelua tai ohikulkijoiden häirintää Sinivuori ja hänen kollegansa eivät havainneet.

Keskiyön lähestyessä asematunneli alkoi tyhjentyä. Sinivuori uskoo monen lähteneen Senaatintorille, jossa kaupungin järjestämä ohjelma alkoi yhdeltätoista. Myös Sinivuori siirtyi Senaatintorille.

”Sitkeimmät olivat tulleet torille pari tuntia aiemmin ja loppuryntäys tuli juuri ennen vuodenvaihdetta. Siellä oli paljon ihmisiä, lapsiperheitä, jotkut toivat koiriakin. Heti, kun ilotulitus loppui, ihmiset alkoivat purkautua torilta.”

Uudenvuoden vaihtuessa Sinivuori oli maijassa suurkirkon kupeessa, esiintymislavan lähellä.

Asematunnelissa olleita miesryhmiä hän ei torilla erottanut. Jos he olivat siellä, he sulautuivat 35 000 ihmisen massaan.

Jotain viestiä poliisin korviin kantautui siitä, että esiintymislavan edessä olisi ollut isompi joukko ulkomaalaistaustaisia miehiä.

Mitään tietoa seksuaalisesta ahdistelusta poliisi ei saanut uudenvuodenyönä.
Loppuiltakin sujui rauhallisesti.

”Kuvottava ilmiö oli meidän naaman edessä.”

Vartiointiyhtiö Local Crew:n turvapäällikkö Ville Ketonen vastasi turvallisuudesta Senaatintorin tapahtumassa. Hän vertaa torin tunnelmaa bileisiin, joissa kaikki ei ole kohdallaan. Hänen mukaansa torilla oli illan aikana poikkeuksellisen isoja porukoita. Tunnelma oli levoton, vaikka tappeluita ei syntynyt.

Local Crew:lla oli illan aikana töissä satoja järjestyksenvalvojia. Heidän radioviestinnästään välittyi Ketosen mukaan jännittynyt tunnelma eri puolilla toria.
Hän kertoo ymmärtäneensä vasta jälkeenpäin, mitä tungoksessa oli tapahtunut.

”Ei sellaista, että kokeillaan vähän tissejä, vaan kouritaan ja sörkitään väkivaltaisella tavalla. Syljetään päin naamaa ja nuollaan alistavasti”, hän kuvaa haastattelussa maaliskuun alussa.

Reilut kaksi viikkoa myöhemmin Ketonen ei enää ole varma, kuvasivatko järjestyksenvalvojat tapahtumia näin vai onko hän kuullut kuvauksen poliisilta.

Ensimmäisellä haastattelukerralla Ketosen puheista saa muutenkin vakavamman käsityksen torin tapahtumista. Kun Ketonen on lukenut jutun ja ehdottaa muutoksia, tapahtumista piirtyykin lievempi kuva.

Nyt hän sanoo, että järjestyksenvalvojien tietoon tuli yksi seksuaalinen ahdistelu tapahtuman aikana. Esiintymislavan eteen jäi vuoden vaihtumisen jälkeen kaksi järkyttynyttä tyttöä, jotka kertoivat miesporukan ahdistelusta. Epäiltyjä tekijöitä järjestyksenvalvojat kuvailivat ulkomaalaistaustaisiksi.

Lisäksi järjestyksenvalvojat siirsivät pois lavan edestä kaksi muuta tyttöä, jotka eivät itse kokeneet tulleensa ahdistelluiksi, mutta joita miesporukka oli kosketellut.
Heti tapahtuman jälkeen järjestyksenvalvojien tietoon tuli Ketosen mukaan vielä yksi tai kaksi seksuaalista ahdistelua.

Tiedot tarkentuivat vasta, kun Ketonen teki aiheesta toisen kyselykierroksen järjestyksenvalvojille uudenvuoden jälkeen.

Kahden tai kolmen ahdistelutapauksen lisäksi Ketosen mukaan oli kymmenkunta tapausta, jotka eivät täytä seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkkejä. Naiset olivat kertoneet järjestyksenvalvojille esimerkiksi, että ulkomaalaiset miehet ovat seuranneet heitä tai tanssineet väkisin heidän kanssaan.

"Normaali toimintamalli on tarkentaa asioita, joita esimerkiksi media nostaa esiin, joista tehdään rikosilmoituksia tai reklamaatioita. Tässä tapauksessa kyseessä oli yhdistelmä näistä", Ketonen sanoo.

Ketosen Local Crew oli tärkeä lähde, kun poliisi päätti alkaa selvittää uudenvuoden tapahtumia.

Ketonen puhuu toisaalta vakavasta ilmiöstä, mutta ei toisaalta halua antaa kuvaa, että järjestyksenvalvojat eivät olisi olleet tehtäviensä tasalla.

Poliisin tietoon on tullut yhteensä 19 seksuaalirikosepäilyä uudenvuodenyöltä. Niistä kymmenen on Senaatintorilla tapahtuneita epäiltyjä seksuaalisia ahdisteluja. Yhdessä tapauksessa uhri on alaikäinen. Tiedossa on seitsemän uhria. Suurin osa heistä otti yhteyttä poliisiin vasta, kun tapahtumista oli kerrottu laajasti mediassa.

Vihreä Lanka ei ole yrityksistä huolimatta saanut yhteyttä uhreihin tai tapahtumien silminnäkijöihin. Muutkaan mediat eivät ole haastatelleet yhtään uudenvuoden rikosten uhria.
Aseman lapset, Nuorten Exit, Helsingin nuorisotoimi tai tapahtumassa esiintyneen Maija Vilkkumaan bändi eivät ole kuulleet ahdistelujen uhreista tai silminnäkijöistä. Tapahtumista ovat kertoneet vain poliisi, Ville Ketonen ja Helsingin kaupungille uudenvuodenpäivänä tullut nimetön palaute.

Kaupungin kyselyyn Senaatintorin tapahtumasta vastasi 53 ihmistä. Heistä 84 prosentille jäi tapahtumasta positiivinen mielikuva.

”Tuntui, että homma oli hanskassa. Järjestyksenpito oli riittävää ja sopivan näkyvää”, eräs vastaaja kirjoittaa palautteessaan.

Kriittisemmät vastaajat moittivat tungosta ja sitä, että englanninkielinen musiikki pauhasi liian kovalla.

Miten on mahdollista, että järjestyksenvalvojat tajusivat silmiensä alla tapahtuneen seksuaalisen ahdistelun vasta jälkeenpäin?

Se ei välttämättä ole outoa. Järjestyksenvalvojat ovat hyviä huomaamaan tappeluita ja erottamaan riitapukareita toisistaan. Kourimista on vaikeampi havaita.

Ei ole poikkeuksellista, että humalaiset ihmiset lääppivät ja häiritsevät toisia festareilla ja konserteissa, Ketonen sanoo. Hänen mukaansa ihmismassassa on vaikea nähdä, mikä on toivottua halailua ja mikä häirintää.

”Ei ole lainkaan tavatonta, että kähmitään tyttöystävää ja vähän naapurinkin tyttöystävää. Suomalaisessa kulttuurissa mielletään, että se kuuluu siihen. Se, mitä nyt tapahtui, on sivusta katsottuna vähän samanlaista, mutta erilaista. Siksi sitä ei osattu etsiä”, hän pohtii.

Ajatus siitä, että seksuaalinen ahdistelu on rikollista, on uusi. Rikoslakiin se tuli vuonna 2014.

Uusi ilmiö. Ne sanat toistuvat, kun Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio puhuu uudenvuoden tapahtumista haastattelussa maaliskuun alussa.

Uutta oli hänen mukaansa se, että useamman miehen joukko ahdisteli naisia, ja se, että paljon miehiä kokoontui julkiselle paikalle.

Aapio vahvistaa, että heti uudenvuoden jälkeen poliisin tiedossa ei ollut joukkoahdisteluja. Tieto tuli Local Crew -vartiointiyhtiöltä.

Poliisi sai yhteyden uhreihin vasta sen jälkeen, kun tapahtumista oli tiedotettu näkyvästi.

"Halusimme tuoda esille, että Kölnissä on tällaista tapahtunut. Niin, että asianomistajat, jotka ovat kokeneet seksuaalista ahdistelua, tuovat asian esille.”

Aapion mukaan poliisi tiedottaa epäillyn rikoksentekijän ulkomaalaistaustasta vain silloin, kun tekijä on tuntematon ja häntä etsitään.

Uudenvuoden jälkeen poliisi kuitenkin kertoi, että asematunneliin kokoontui jopa tuhat pääosin irakilaista turvapaikanhakijaa. Suurinta osaa heistä ei epäillä rikoksesta. Poliisi ei myöskään tiedä kaikkien tuhannen kansalaisuutta, vaan ainoastaan noin kolmenkymmenen kiinniotetun henkilön kansalaisuuden.

"Varmaan siinä tilanteessa koettiin, että se oli uusi ilmiö, että nämä turvapaikanhakijat kokoontuvat näin suurissa määrin julkisille paikoille tällaisina päivinä.”

Uudenvuoden jälkeen poliisi kertoi, että joukkoahdistelu oli mahdollisesti etukäteen suunniteltua. Todisteita ei ole löytynyt. Aapio ei  usko, että niitä koskaan löytyykään. Hän arvioi, että ainakin osa tekijöistä on jo lähtenyt maasta.

”Tavallisesti, kun ulkomaalaistaustaisten kanssa on ollut tekemistä, niin ihmisiä tulee ja menee.”

Jos kohusta haluaa löytää jonkun hyvän puolen, se on tietoisuuden lisääminen seksuaalisesta ahdistelusta.

”Nyt on paikka tuoda tätä asiaa enemmänkin esille. Oli tekijä tai uhri kuka tahansa, puuttuminen on yhtä tärkeää”, sanoo ennaltaehkäisevää työtä tekevä komisario Johanna Guessous.

Hän kokosi tammikuun lopussa ryhmän, jossa on poliisin lisäksi vastaanottokeskusten, Helsingin kaupungin ja eri järjestöjen edustajia. Moni on tehnyt vuosikausia työtä seksuaalista ahdistelua vastaan.

Guessous kertoo, että hänen silmänsä aukenivat sille, miten laajasta ja monitahoisesta ongelmasta seksuaalisessa ahdistelussa on kyse.

Lue poliisipäällikkö Lasse Aapion haastattelun pidempi versio täältä.

Epäillyt seksuaalirikokset Helsingissä uudenvuodenyönä

Senaatintori

• Yhdeksän seksuaalista ahdistelua ja yksi lapsen seksuaalinen ahdistelu Senaatintorilla. Tiedossa seitsemän uhria, joista kaksi vaatii tekijälle rangaistusta ja viisi ei vaadi. Epäiltynä miesporukka, joiden henkilöllisyys ei ole tiedossa. Viisi tutkintaa on päätetty. Viittä tutkintaa ei tällä hetkellä jatketa, mutta ne voidaan aloittaa uudelleen.

Muu Helsinki

• Seksuaalinen ahdistelu. Uhri ei ole tiedossa. Epäiltynä mies, jonka henkilöllisyys on tiedossa. Epäilty on turvapaikanhakija. Tutkintaa ei tällä hetkellä jatketa.

• Seksuaalinen ahdistelu ja pahoinpitely. Uhri ei ole tiedossa. Epäiltynä kolme miestä, joiden henkilöllisyys ei ole tiedossa. Tutkintaa ei tällä hetkellä jatketa.

• Seksuaalinen ahdistelu ja viestintärauhan rikkominen. Uhri on tiedossa. Epäiltynä mies, jonka henkilöllisyys tiedossa. Epäilty ei ole turvapaikanhakija. Tutkinta kesken.

• Lapsen seksuaalinen ahdistelu ja pahoinpitely. Uhrit tiedossa. Epäiltynä miesporukka, joiden henkilöllisyys ei ole tiedossa. Tutkintaa ei tällä hetkellä jatketa.

• Seksuaalinen ahdistelu. Uhri tiedossa. Epäiltynä miesporukka, joiden henkilöllisyys ei ole tiedossa. Tutkinta on päätetty.

• Seksuaalinen ahdistelu. Uhri tiedossa. Epäiltynä mies, jonka henkilöllisyys ei ole tiedossa. Tutkinta on päätetty.

• Raiskaus yksityisasunnossa. Uhri tiedossa. Epäiltynä mies, jonka henkilöllisyys ei ole tiedossa. Tutkinta kesken.

• Raiskauksen yritys keskustassa. Uhri ei ole tiedossa. Epäiltynä mies, jonka henkilöllisyys on tiedossa. Epäilty on turvapaikanhakija. Tutkinta kesken.

• Raiskauksen yritys ja ryöstön yritys. Uhri tiedossa. Epäiltynä kolme miestä, joiden henkilöllisyys ei ole tiedossa. Tutkinta kesken.

Seksuaalisesta ahdistelusta tuli rikos syksyllä 2014

• Seksuaalinen ahdistelu tuli rangaistavaksi syyskuussa 2014. Seksuaalista ahdistelua on muun muassa sukupuolielinten, pakaroiden tai rintojen luvaton, seksuaalinen koskettaminen.

• Helsingin poliisin tietoon tuli 13 epäiltyä seksuaalista ahdistelua vuonna 2014 ja 58 epäiltyä seksuaalista ahdistelua vuonna 2015. Vuoden 2015 epäillyistä rikoksista suurin osa tapahtui loka–joulukuussa.

• Seksuaalinen ahdistelu on asianomistajarikos, eli siitä nostetaan syyte vain, jos uhri vaatii tekijälle rangaistusta.

• Poliisi on ottanut käyttöön niin sanotun pikasakon seksuaalisesta ahdistelusta. Se voidaan antaa heti tekopaikalla, jos uhri niin haluaa ja jos epäilty ei kiistä tekoa. Uhri ja tekijä jäävät silloin yhtä aikaa paikalle selvittämään asiaa. ”Voi olla hyvä asia, että tekijän kohtaaminen hoituu samalla”, sanoo Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio.

• Pikasakkoja on annettu alkuvuonna 2016 ainakin uimahallissa tapahtuneesta seksuaalisesta ahdistelusta.

 

seksuaalinen ahdistelu  poliisi  turvapaikanhakijat 

Tweet