Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
hanna-kaisa hämäläinen
Uuteen kasvuun. Helsinkiläinen Antti Saari teki metsäpalstallaan päätehakkuun talvella 2016. Uudet taimet on istutettu. ”Metsään ei saa rakastua liikaa”, Saari sanoo.
Miten metsä suojellaan? Vihreä Lanka kokosi perusohjeet ja tarinoita erilaisista metsänomistajista
12.10.2017 9.31
Perintömetsä putosi syliin, mitä sille pitäisi tehdä? Miten metsä suojellaan? Miten valtio tukee metsien hoitoa ja hakkuita? Metsänomistajalla on monta kysymystä. Myös syyt omistaa metsiä vaihtelevat.
Vihreä Lanka tapasi kolme erilaista metsänomistajaa. Helsinkiläinen Antti Saari osti metsää saadakseen taloudellista hyötyä ja keholle liikettä. Joutsalainen Lea-Elina Nikkilä suojeli metsänsä. Helsinkiläinen Jaana Nissinen peri metsää, mutta ei tiedä mitä tehdä sille. Heidän tarinansa pääset lukemaan tämän jutun linkeistä.
Jos harkitset metsäsi suojelemista tai hyötykäyttöä, näillä tiedoilla pääset alkuun.
Kuka tahansa voi suojella metsänsä omatoimisesti ja ilman erityisiä lupia. Jos suojelusta haluaa korvausta, metsäänsä voi tarjota suojeltavaksi valtion METSO-ohjelmaan (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma) tai yksityiselle Luonnonperintösäätiölle.
Metso-ohjelmaan metsiä ostavat Metsäkeskus ja ely-keskukset. Metsäkeskus tekee kymmenen vuoden määräaikaisia sopimuksia, ely-keskus ostaa maat pääasiassa pysyviksi luonnonsuojelualueiksi. Luonnonperintösäätiö ostaa pysyviä suojelualueita. Säätiö ottaa metsiä, soita ja muita alueita vastaan myös lahjoituksina.
Suojelusta maksetaan kertakorvaus, jonka suuruuteen vaikuttavat puuston määrä ja luontoarvot. Mitä rehevämpi ja puustoisempi metsä, sitä parempi hinta. Hehtaarihinta vaihtelee suoalueiden muutamasta sadasta eurosta runsaspuustoisten tukkimetsien yli 10 000 euroon.
Suomessa on vuodesta 2014 lähtien ollut sallittua tehdä poimintahakkuita avohakkuiden sijaan. Poimintahakkuut perustuvat jatkuvan kasvatuksen ja eri-ikäisen puuston periaatteeseen.
Jos haluaa varmista puun säilymisen hiilinieluna mahdollisimman kauan, kannattaa pyrkiä myymään hakkuupuut esimerkiksi puurakennusten raaka-aineiksi.
Valtio tukee metsän talouskäyttöä. Metsänomistaja voi hakea Metsäkeskukselta Kemera-tukea (kestävän metsätalouden rahoituslaki) esimerkiksi taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon ja metsän terveyslannoitukseen.
Tuet ovat keskimäärin 160–230 euroa hehtaarilta, ja ne saa yleensä kerran metsän kiertoajassa. Jos hakee tukea esimerkiksi nuoren metsän hoitoon, edellisestä tuen saannista on pitänyt kulua vähintään kymmenen vuotta.
Tukea voi saada myös metsäautoteiden kunnostamiseen tai rakentamiseen. Hakkuisiin ei saa tukea.
Valtio tukee metsän ostamista, omistamista ja sukupolvenvaihdoksia myös erilaisin verohelpotuksin.
metsäteollisuus luonnonsuojelu
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
