Juhana Korhonen, 34-vuotias kääntäjä

Iiro Törmä

Pakkoyrittäjä? Juhana Korhoselle tarjottiin irtisanomisen jälkeen töitä yrittäjänä. Hän on mielissään vapaudesta, mutta tulot ovat pienet ja eläkemaksut korkeat.

6.2.2015 4.51

Kati Pietarinen

”Päädyin kääntäjäksi sattumalta. Otin yhteyttä vuonna 2006 pokerikirjan kääntäneeseen kustantamoon, joka pyysi minut kääntämään kirjoja englannista suomeksi. Sitä ennen olin tehnyt töitä tehtailla ja varastoissa ja valmistunut liiketalouden tradenomiksi.

Keväällä 2013 hain käännöstoimisto BTI:lle tekemään audiovisuaalisia käännöstöitä, eli tv-tekstityksiä. Edellisenä syksynä MTV oli ulkoistanut heille av-käännöstyönsä.

Moni kääntäjä oli ryhtynyt kapinaan ja kieltäytyi menemästä töihin BTI:lle, koska he ennustivat palkkojen laskevan. Näin myös kävi.Koska töitä oli paljon ja yritys oli tiukoilla, he palkkasivat kokemattomia kuukausipalkalla. Olin ensin viikon toimistolla, muuten tein töitä kotoa.

Kun kapina ei tuottanut tulosta, moni kokenut kääntäjä nöyrtyi palaamaan. Minua ei enää tarvittu. Sopimukseni päätettiin neljän kuukauden koeajan jälkeen, mutta minulle tarjottiin töitä yrittäjänä. Tällä tavalla yrittäjäriskiä siirretään työntekijälle.

En oikein uskalla edes laskea, kuinka paljon töitä teen. Viime vuonna tein 1000 tuntia av- ja kirjakäännöksiä, eli noin 20 tuntia viikossa. Siihen ei sisälly taustatöitä tai projektien sopimista. Tämä on tehokasta työaikaa, ilman taukoja. Se vastaa perustoimistotyössä noin 1500 tuntia. Lisäksi teen liveraportointia ulkomaisille vedonlyöntiyhtiöille suomalaisista pallopeleistä. Se on niin hauskaa, että sitä ei edes laske työksi.

Perustin toiminimen vuoden 2014 puolivälissä. Pidän siitä, että saan päättää omat työaikani. Mutta vaikka olen tavallaan ihan tyytyväinen, BTI:n palkkioilla eläminen ei ole kestävä ratkaisu. Sain viime vuonna kaikista töistä käteen yhteensä noin 1 200 euroa kuussa. Ensimmäisenä puolena vuotena yrittäjänä minun ei pitänyt maksaa eläkemaksuja, eli nyt saan vähemmän. Alkuvuosien alennuksen jälkeen niihin menee neljäsosa tuloista.

Sain eläketurvakeskukselta laskelman, jonka mukaan eläkkeeni on noin 20 euroa kuukaudessa. Monelle kääntäjälle selviää vasta eläkeiän koittaessa, että vaikka he tekevät töitä verokortilla, siitä pitää maksaa itse eläkemaksut, jos rahat maksetaan työkorvauksena ja vuositulot ylittävät 7300 euroa. On tutkittu, että jos ihminen saa itse päättää milloin hän alkaa maksaa eläkettä, maksaminen aloitetetaan liian myöhään.

BTI:ltä töitä tulee suht tasaisesti, mutta kirjakäännökset ovat täysin sattuman varassa. Jos töitä ei ole, saan työttömyyskorvausta vain, jos olen sitä ennen ollut 15 kuukautta jäsenenä yrittäjäkassassa ja lakkautan yrityksen. Voi olla vaikea tietää, pitäisikö odottaa vielä, vai lopettaa yritys.

Perustulo olisi hirveän hyvä, se antaisi selkänojan monelle. Se parantaisi neuvotteluasemaa. Nyt monet elävät niin kädestä suuhun, että on pakko ottaa vastaan töitä millä tahansa hinnalla. Kääntäjät kohtaavat epäreilua kilpailua opiskelijoiden taholta: he voivat opintotuen ansiosta alihinnoiteltuja käännöstöitä. Realistisesti ajatellen en usko, että perustulo toteutuu todella pitkään aikaan.”

Korhosen ehdotukset

• Freetöihin tai yrittäjiksi aikoville pitäisi antaa tietoa eläkemaksujen suuruudesta.
• Perustulo antaisi selkänojan. Sitä voisi porrastaa tulojen mukaan. Jonkinlainen sosiaalitilimalli voisi toimia.

Käännösala

• Suomen kääntäjien ja tulkkien liitossa on 1800 itsensä työllistävää jäsentä. AV-kääntäjiä on ainakin nelisen sataa.
• AV-kääntäjistä noin puolet on työsuhteessa. Joulukuussa julkaistun raportin mukaan alan freenä tai yrittäjänä työskentelevistä 40 prosenttia jää pienituloisuusrajan alle.
• Vuonna 2012 asiatekstin kääntäjistä tehtyyn tutkimukseen vastanneista 59 prosenttia oli yrittäjiä, 11 prosenttia verokortilla työskenteleviä freelancereita ja 18 prosenttia työsuhteisia. Kolmasosa teki sivutoimisesti muitakin töitä kääntämisen ohella.