Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Harri Nurminen
Mikko Olavi Järvinen ei ole koskaan ollut lentokoneessa.
18.4.2018 16.35
Mikko Olavi Järvinen
”Olen kuullut kliseisiä tarinoita huonosta lentokoneruoasta, ahtaista istuimista ja parkuvista lapsista. Ne ovat kuin tarinat lapsiperhearjesta, vanhempainilloista ja läpihuudetuista öistä. Kummastakaan minulla ei ole kokemusta. En ole ollut lentokoneessa koskaan.
Lentämättömyyteni on osittain sattumaa. Aikanaan tein sellaista työtä, jossa kierrettiin kaikki Suomen suurimmat kaupungit. En sattunut siihen porukkaan, joka lensi Ouluun ja Rovaniemelle. Lentäminen etelästä Ouluun kuulostaa pröystäilyltä, ihan kuin menisi helikopterilla töihin.
En ole lapsena tottunut matkailuun. 1980-luvulla ei ollut tyypillistä käydä ulkomailla, ei ainakaan lähipiirissäni. Olen perinteisestä työläisperheestä. Kun olin seitsenvuotias, muutimme Urjalaan maanviljelijöiksi. Se ei ollut niin tuottoisaa, että oltaisiin lomilla paljon käyty.
Ihmiset olettavat, että kyllähän nyt kuitenkin
lapsena olet jossain Kanariansaarilla käynyt. En tiedä, hävettääkö se.
Jos hävettäisi, silloin saisi alkaa hävetä kaikkea. Lapsena olimme sitä
vähemmän ansaitsevaa kansanosaa. Siitä oli paljon näkyvämpiäkin
symboleja: noilla on se vanha Lada. Sen näkivät muut joka päivä.
En ole käynyt ulkomailla kuin pari kertaa Ruotsissa. Kävimme Skånessa kaksi kertaa autolla.
Joskus saatan moittia ihmisiä, jotka kevytmielisesti lentävät tuolla ympäri maailmaa jatkuvasti. Vähän tienaavana on helppo sanoa, ettei lennä, eikä autoakaan omista. Jos tienaisin enemmän, varmaan kävisin nojailemassa Pisan torniin. Tietysti olisi hienoa, jos joku tekisi junayhteyden Eurooppaan. Sen kanssa ei varmaan kannata henkeänsä pidätellä.
Ei lentäminen minua suoranaisesti pelota. Kyllä se varmaan jännittäisi, mutta tuskin sormiani söisin kuitenkaan. Minulla on korkeanpaikankammo, mutta lentokoneessa siitä ei kuulemma ole haittaa.
Kun ei ole neljäänkymmeneen vuoteen ollut lentokoneessa, siihen tulee kynnys. Lentämiseen liittyy paljon salaperäistä tietoa.
Esimerkiksi lentolippujen hinnat ovat minulle mysteeri. En ole ikinä ollut Näsinneulan ravintolaa korkeammalla. Ja sitten jotkut lentävät korkealla taivaalla helvetinkoneessa.
En ole jättänyt tekemättä asioita
tämän takia. Lomailen ihan täällä Hämeenlinnassa ja Tampereella,
Helsingissä ja Turussa. Kyllä niistä löytyy tekemistä. Vaimokaan ei ole
viime aikoina lennellyt.
Loma on minulle aika, jolloin en mene töihin, mutta tiedän milloin palaan sinne. Ei arjen tarvitse lähteä täysin eri suuntaan kun lähtee vapaalle.”
Tutustu muiden lentämättömien tarinoihin:
Mikko Olavi Järvinen
lentoliikenne  ilmastonmuutos  matkailu  junaliikenne 
Tweet