Seitsemän syytä ruokakriisiin

iStockphoto

15.5.2008 11.25

Anna Ruohonen

Viljan hinnan raju nousu on aiheuttanut ruokakriisin. Pula ruuasta uhkaa useita maita Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Vihreä Lanka kokosi viljapulan syyt – ja mahdolliset ratkaisut.

Vilja kallistuu, koska...

1. Kysyntä kasvaa tarjontaa nopeammin

Yhdysvaltain maatalousviranomaiset ennustavat viljantuotannon kasvavan keskimäärin reilun prosentin vuodessa 2017 asti. Samaan aikaan maailman väestö kasvaa: vuonna 2050 meitä on jo yli yhdeksän miljardia.

Nopeammin kuin viljan käyttö ruuaksi kasvaa sen käyttö rehuksi. Ennusteiden mukaan viljaa käytetään ruuaksi tänä vuonna tuhat miljoonaa tonnia, rehuksi 750 miljoonaa tonnia ja biopolttoaineisiin 100 miljoonaa tonnia. Yhdysvaltain osuus bioetanoliin käytetystä viljasta on noin 80 miljoonaa tonnia.

Maailma myös tahtoo lisää lihaa. Köyhyydestä esimerkiksi Kiinassa tai Intiassa nousevat ihmiset lisäävät lihansyöntiä, eivätkä jo vauraat vähennä omaansa. Valkuaispitoisen soijan kysyntä on kasvanut tällä vuosikymmenellä voimakkaasti myös Euroopassa, kun lihaluujauhon käyttö rehuna kiellettiin hullun lehmän taudin takia 2001.

2. Viljelymaan määrä on rajallinen

Viljelijät viljelevät sitä viljaa, josta saa parhaat rahat. Yhdysvalloissa viljelijät ovat lisänneet bioetanoliin käytettävän maissin viljelyä ja vähentäneet vehnän viljelyä – tilanne tosin saattaa kääntyä toisinpäin jo ensi vuonna. Jopa Afganistanin oopiumin viljelijöiden on raportoitu alkaneen kasvattaa ruokaviljaa.

Ruoka riittää vain, jos peltojen käyttö ruokatuotantoon on kannattavinta.

3. Dollari on heikko

Maataloustuotteiden maailmankauppaa käydään dollareilla. Dollarin kurssilaskun takia amerikkalainen vilja on ollut halpaa. Vienti puolestaan on pienentänyt Yhdysvaltain viljavarastoja. Esimerkiksi vehnävarastot ovat vuosikymmenien pohjalukemissa. Kun varastot pienenevät, viljan hinta futuurikaupassa nousee. Raaka-ainepörsseissä sadot myydään ennakkoon, siis ennen kuin sato on kasvanut ja korjattu.

4. Joku keinottelee ruualla

Heikko dollari sekä odotukset biopolttoaineiden valmistuksen lisääntymisestä ja viljan hinnan noususta ovat houkutelleet sijoittajia keinottelemaan maissi- ja vehnäfutuureilla. Raaka-ainemarkkinoille on arvioitu virranneen jopa 200–300 miljardia dollaria uusia sijoituksia. Heikosti valvottujen hedge-rahastojen epäillään jopa synnyttäneen raaka-ainemarkkinoille hintakuplan.

5. Kuivuus vei viljaa

Kuivuus heikensi viime vuoden viljasatoja esimerkiksi Australiassa, Euroopassa, Ukrainassa ja Venäjällä. Ilmastonmuutos kiihdyttää aavikoitumista ja pienentää viljelykelpoisen maan määrää.

6. Viennille on esteitä

Esimerkiksi Argentiina, Intia, Kazakstan, Kiina ja Venäjä ovat rajoittaneet viljan vientiä ja nostaneet maataloustuotteiden vientitulleja. Maailman markkinoilla on siis vähemmän viljaa.

Monet maat myös hamstraavat varastoja varautuakseen ruokakriisin pahenemiseen.

7. Öljyn hinta on taivaissa

Raakaöljybarrelin hinta on kivunnut yli 120 dollariin. Samalla on noussut myös viljan rahdin hinta.

Kun ruokaviljasta tehty bioetanoli korvaa liikennepolttoaineita, on ruuan hinta alkanut seurata öljyn hintaa. Jo hurrikaani Katrina nosti öljyn hinnan tasolle, jolla bioetanolin tuotanto kannattaa ilman tukiaisiakin. Tämä räjäytti bioetanolin tuotannon Yhdysvalloissa.

Kriisi helpottuu...

1. Jos sikasykli yhä toimii

Maataloustuotanto elää kysynnän nousujen ja laskujen mukaan. Kun hinnat nousevat, viljelijät vaihtavat parhaiten tuottavaan lajikkeeseen. Tällöin kuluttajat puolestaan vaihtavat halvempiin tuotteisiin ja lopulta varastot täyttyvät.

Näin syntyvä ylituotanto on aina aikaisemmin romauttanut maataloustuotteiden hinnat. Ilmiötä kutsutaan sikasykliksi, koska sitä on havainnollistettu sianlihan toistuvilla hintasykleillä.

Pitkällä aikavälillä, esimerkiksi 50 vuoden aikana, raaka-aineiden reaalihinnat ovat laskeneet.

2. Jos sadot kasvavat

Tänä vuonna odotetaan viimevuotista parempaa satoa. Etenkin vehnäntuotanto kasvaa. Jos ennusteet toteutuvat, viljaa riittää paremmin jo ensi vuoden loppupuolella.

Sadon onnistumisen ratkaisevat kuitenkin säät.

3. Jos kehitysmaiden ruokatuotanto kasvaa

Yhdysvallat ja Euroopan unionin maat ovat vuosia myyneet maataloutensa ylijäämän maatalous- ja vientitukien avulla alihintaan köyhille maille. Tämä on yksi syy siihen, ettei kehitysmaiden oma ruokatuotanto ole vahvistunut.

Biotekniikka, esimerkiksi muuntogeeniset kasvit, tuskin korjaavat kehitysmaiden ruokatuotantoa. Uudet viljelytekniikat ovat kalliita, ellei niiden patentteja vapauteta.