Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Istockphoto
Matkalla tankkiin? Etenkin maissin hintaa nostaa sen käyttö biopolttoaineeksi Yhdysvalloissa.
Ruokakriisistä voi tulla gm-viljelyn keppihevonen
15.5.2008 13.59
Viljan hinnannousun aiheuttama ruokakriisi on kääntänyt poliittisen ilmapiirin EU:n uusiutuvien liikennepolttoaineiden tavoitteita vastaan.
Komissio on ajanut unionin tavoitteeksi, että 2020 biopolttoaineiden osuus liikennepolttoaineista olisi kymmenen prosenttia. Rajapyykistä olisi valmis luopumaan esimerkiksi vihreä EU-parlamentaarikko Satu Hassi.
”Tavoitteesta pitäisi luopua niin, että voimistetaan samalla kannusteita kehittää biopolttoaineita muista kuin ruokakasveista”, Hassi sanoo.
Euroopan parlamentti käsittelee tavoitetta heinäkuussa.
”En pysty ennustamaan, miten käy. Liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kestävyyskriteereitä ainakin kiristetään”, Hassi sanoo.
Hassi muistuttaa, ettei koko uusiutuvan energian tavoitepaketti romutu. Liikennepolttoaineet ovat siitä vain osa. Uusiutuvien energianlähteiden osuus energiankäytöstä on tarkoitus nostaa 20 prosenttiin 2020 mennessä.
Biopolttoainetavoitetta puolustava maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel korosti viime viikolla, etteivät biopolttoaineet ole syy ruuan hinnannousuun EU-maissa. Hänen mukaansa biopolttoaineista on tehty syntipukki kriisiin, jonka ovat aiheuttaneet ruokatottumusten muutos, kuivuus sekä keinottelu raaka-ainemarkkinoilla.
Vehnän, riisin ja soijan hinta maailmanmarkkinoilla on vuodessa karkeasti tuplaantunut. Maissin hinta on noussut noin kolmanneksen.
Ruokakriisi myös loiventaa asenteita muuntogeenisten kasvien käyttöön. Näin väittää Euroopan komission rahoittama GMO Compass -uutispalvelu. Maaliskuussa julkistetussa EU-kansalaisten mielipidetutkimuksessa Eurobarometrissä vain 15 prosenttia saksalaiskuluttajista hyväksyi muuntogeeniset kasvit.
Uudessa saksalaistutkimuksessa hyväksyntä oli 56 prosenttia – sillä ehdolla, että kasvien käyttö lievittää ruokapulaa. Kaikkiaan Eurobarometrissä 58 prosenttia vastusti muuntogeenisten kasvien käyttöä.
Poliittista mielenmuutosta odottava kasvinjalostusteollisuus onkin saanut ruokakriisistä keppihevosen. Esimerkiksi BASF:n, Bayer Cropsciencen, Monsanton ja Syngentan etuja Brysselissä ajava Croplife lobbaa muuntogeenisten viljelykasvien lievittävän ruokakriisiä.
Kasvinjalostajien mukaan uudet lajikkeet tuottavat suurempia satoja ja vähentävät tarvetta raivata uusia peltoja.
”Tärkeintä on, että keskustelu muuntogeenisistä kasveista muuttuu monipuolisemmaksi. Aiemmin keskustelua on käyty vain puolesta ja vastaan, nyt pohditaan talous- ja ympäristövaikutuksia, tuotannon riittävyyttä sekä ilmastonmuutosta. Keskustelu on realistisempaa, kun hylätään moraalinen tuomitsevuus”, biotekniikka-alan etujärjestön Europabion johtaja Natalie Moll sanoo.
Hassi pitää teollisuuden perusteluja savuverhona.
”Vastaavalla tavalla ydinvoimateollisuus käyttää argumenttinaan ilmastonmuutosta. Tiedossani ei ole yhtään selvitystä, joka tukisi väitettä kehitysmaiden ruokatuotannon parantumisesta muuntogeenisillä lajikkeilla. Lajikkeet ovat lähinnä yhtiöiden tuholaismyrkkyjen kylkiäisiä.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
