SXC

Allergialääkäri: Suojele luontoa tai sairastu

19.5.2011 16.06

Sammeli Heikkinen

Kun ihminen suojelee luonnon monimuotoisuutta, hän suojelee myös omaa ja lähimmäistensä terveyttä. Tätä mieltä on Tari Haahtela, professori Helsingin yliopistosta ja Hyksin Iho- ja allergiasairaalasta.

Haahtelan mukaan maailmanlaajuinen suuntaus on se, että mitä pidemmälle ihmisen lähiluonnon köyhtyminen etenee, sitä enemmän väestössä esiintyy allergioita ja muita immuniteettijärjestelmän heikkouteen liittyviä sairauksia.

"Ei ole kyse niinkään uusista uhkatekijöistä, vaan siitä, että ihmisen puolustusjärjestelmät pettävät."

Haahtela perustaa väitteensä muun muassa laajan vertailututkimuksen tuloksiin. Tutkimuksessa seurattiin allergioiden, astman ja heinänuhan yleisyyttä eri-ikäisillä Suomessa ja Venäjän Karjalassa asuvilla ihmisillä. Ero oli valtava.

Vanhimmilla tutkituilla ikäluokilla oli molemmin puolin rajaa suurin piirtein saman verran allergioita ja astmaa. Suomen puolella näiden yleisyys kasvoi sukupolvesta toiseen, nuorimmasta sukupolvesta esimerkiksi jo kuudesosa on herkistynyt koivun siitepölylle. Samaan aikaan Venäjän puolella allergioiden, heinänuhan ja astman yleisyys on pysynyt lähes samana sukupolvesta toiseen.

"Näin nopeat muutokset eivät pohjimmiltaan voi olla geneettisiä. Kyseessä täytyi siis olla ympäristöön liittyvä tekijä."

Haahtela kertoo, että syytä lähdettiin etsimään kotipölyn koostumuksesta. Venäjän Karjalassa kodit siivottiin enimmäkseen harjalla ja rikkalapiolla, Suomessa tietenkin imuroitiin. Pölynäytteet analysoitiin ja huomattiin, että venäläispölyssä oli paljon enemmän mikrobeja ja mikrobit olivat myös erityyppisiä kuin suomalaispölyssä.

"Pölynimuri vie ympäristöstä reippaasti mikrobeja, se siis oikeasti vähentää altistusta mikrobeille. Venäjän Karjalasta kerätyn tyyppinen pöly kääntää testien mukaan immuunivastetta poispäin allergiasta."

Haahtelan mukaan johtopäätös onkin se, että mitä enemmän mikrobeja kotipölyssä on, sitä vähemmän allergioita. Haahtela arvioi, että allergioiden lisäksi sama mekaniikka pätee myös muihin immuunijärjestelmän häiriöön liittyviin sairauksiin, kuten Hodgkinin lymfoomaan ja ykköstyypin diabetekseen.

Riittääkö sitten se, että lopettaa imuroimisin ja antaa villakoirien kerääntyä laumaksi? Ei valitettavasti riitä. Venäjän Karjalan pölyn ominaisuudet selittyvät paitsi imuroimattomuudella, myös ympäröivällä - selvästi keskimääräiäistä suomalaisympäristöä rikkaammalla - luonnolla, josta pöly on peräisin.

Mitä sitten pitää tehdä? Haahtelan mukaan luontaista immuniteettijärjestelmää pitää treenata riittävästi. Varsinkin lasten pitäisi saada puuhata ja sotkea itsensä rauhassa, sillä suurin osa ihmiselle tärkeistä elimistön puolustusmekanismeista syntyy ja vahvistuu kosketuksissa maaperän bakteereihin.

"Pikkulapsi työntää kaiken suuhunsa, koska immuunigenetiikka huutaa, että hei, mä tarvitsen kontakteja. Sama homma vetää lapset läträämään vesilätäköihin ja tekemään mutakakkuja."

Haahtelan mielestä kaupungissa elävän ihmisen pitäisikin yrittää viettää osa ajasta kosketuksissa luonnon kanssa. Ja nimenomaan mahdollisimman monimuotoisen luonnon kanssa.

"Luonnonsuojelun voi tuoda iholle: Jos et suojele luonnon monimuotoisuutta, sairastut. Ollaan siis itsekkäitä, ollaan kiinnostuneita omasta terveydestä."

luonto  ympäristö  terveydenhoito  biodiversiteetti 

Tweet