Omalla takapihalla

7.12.2007

Anni Sinnemäki

Kirjoittaja on kansanedustaja ja vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Kansainväliset neuvottelut ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi jatkuvat Balilla tällä viikolla ainakin yhden positiivisen uutisen siivittämänä. Australian uusi hallitus ratifioi ensitöikseen Kioton sopimuksen. Australian päästöt asukasta kohti ovat jopa suomalaisia suuremmat.

Neuvottelut Kioton sopimuksen jatkosta ovat vaikeat, mutta elintärkeät. Lähtökohta on monimutkainen, joten yksi hyvä lähestymistapa on huolehtia omasta takapihasta. Mitä me voimme Suomessa tehdä päästöjen vähentämiseksi? Ilmastonmuutos pysäytetään niin, että kaikki hoitavat oman tonttinsa. Suomen päästöt ovat 0,2 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Tällä on merkitystä, sillä jokainen suomalainen syytää ilmakehään 63 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin köyhimpien maiden asukas.

Tärkein lähtökohta on energian kulutuksen kasvun taittaminen. On jo aika, että pystymme rakentamaan hyvinvointia, työtä ja vaurautta sillä energiamäärällä jonka nykyään kulutamme. Energiansäästö ja energiatehokkuuden lisääminen ovat edullisimpia keinoja vähentää päästöjä. Itse asiassa energiatehokkuuden nostaminen on monesti mahdollista niin, että viivan alle jää selvää voittoa.

Ruotsi on jo onnistunut pysäyttämään sähkönkulutuksen kasvun. Suomessa sähkönkulutus lisääntyi 1990–2004 kolmanneksella. Toivottavasti tuhlailusta ei ole tullut osa suomalaisuutta juuri nyt, kun säästäväisyyttä kaivataan eniten. Esimerkiksi asumisen energian kulutusta voidaan vähentää normeja tiukentamalla, kuten muissa Pohjoismaissa.

EU tekee vuoden alussa ehdotuksen tavoitteista jäsenmaiden uusiutuvan energian käytölle. Se, miten haastavaa on saavuttaa tulevat tavoitteet, riippuu paljon siitä, mikä on energian kokonaiskulutus. Jos kulutus pysyy hallinnassa, uusiutuvien osuus on paljon helpompi saavuttaa.

Olemme toistaiseksi säälittävä maa tuulivoiman käytössä. Hyvä puoli tässä on se, että tuulivoimaa on helppo lisätä. Tehokkain tapa lisätä tuulivoiman käyttöä on säätää sille syöttötariffi, jolla markkinoita ohjataan ilmaston kannalta paremman energian lisäämiseen. Ensi vuoden budjettiin saatu määräraha uuden tuuliatlaksen toteuttamiselle on myös avuksi.

Myös peltobiomassan käytössä Suomessa on hyvät mahdollisuudet käytössä olevan pinta-alan laajuuden vuoksi. Lämmittämiseen käytetystä energiasta huomattavasti suurempi osa voisi olla uusiutuvaa energiaa, kuten maalämpöä ja pellettejä. Ruotsista löytyy jo yli 400 000 maalämpöpumppua, joilla lämmitetään omakotitaloja kolmen ydinvoimalan verran.

Keinoja päästöjen vähentämiseen riittää energiansäästölampuista ruuhkamaksuihin. Meidän ei tarvitse keksiä mitään aivan uutta ollaksemme parempia ilmastotalkoissa. Tarvitsemme vain poliittista tahtoa. Silloin meidän on myös helpompi toimia rakentavasti kansainvälisissä neuvotteluissa, jotka tähtäävät uuden ilmastosopimuksen syntyyn Kööpenhaminassa joulukuussa 2009.