Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors / Keksi
1+2 malli. Vanhempainvapaiden tasaamiseen ehdotettu 6+6+6-malli ei toteudu ainakaan lähivuosina.
Tutkija teilaa sitkeän myytin vauvavapaista
4.2.2011 7.00
Vanhemmuuden kustannusten tasaamisessa ei lähivuosina oteta suuria harppauksia tasa-arvoisempaan suuntaan.
Asiaa pohtinut vanhempainvapaatyöryhmä luovuttaa raporttinsa helmikuun lopussa.
Vihreä Langan tietojen mukaan radikaalien uudistusten sijaan työryhmä on ehdottamassa pieniä parannuksia muun muassa opiskelevien vanhempien asemaan, maltillista pidennystä isille kiintiöityyn vanhempainvapaakauteen, ansiosidonnaisen vanhempainvapaan keston pidentämistä ja helpotuksia osa-aikatyön ja vanhemmuuden yhdistämiseen.
Raportin ehdotuksia käytetään pohjana keväällä laadittavalle hallitusohjelmalle.
”Valtiontalous asettaa rajansa. Poliitikkojen pitää vaalien alla käydä keskustelu, mihin suuntaan asiassa halutaan edetä ja kuka sen suunnan maksaa”, työryhmän puheenjohtaja Maria-Kaisa Aula sanoo mutta ei halua vielä paljastaa yksityiskohtia tulevasta raportista.
Vuosia ja vuosikymmeniä vellonut keskustelu lapsien hinnasta erityisesti naisvaltaisten alojen työnantajille on muodostunut todellisuutta suuremmaksi möröksi.
Näin arvioi Kansaneläkelaitoksen johtava tutkija Anita Haataja, jonka mukaan yksityisellä sektorilla vanhemmuuden aiheuttamat suorat kustannukset ovat yrityksille keskimäärin pienempiä kuin esimerkiksi palkallisista sairauslomista aiheutuvat kustannukset.
Tilastokeskuksen tuoreimmat tilastot työvoimakustannuksista kertovat, että vuonna 2008 esimerkiksi palvelualalla lapsen syntymään ja hoitoon liittyvien kustannusten osuus kaikista välittömistä työvoimakustannuksista oli keskimäärin 0,3 prosenttia, kun sairausajan nettomääräiset palkkakustannukset olivat 1,6 prosenttia.
Vanhemmuuden aiheuttamat epäsuorat kustannukset puolestaan vaihtelevat rajusti eri aloilla ja yrityksissä. Naisyrittäjät laski vuonna 2009, että lapsi on työnantajalle vähintään 10 000 euron menoerä.
Tästä huolimatta vanhemmuuden aiheuttama taakka naisten työnantajille on Haatajan mielestä myytti, jota julkinen keskustelu aiheesta pitää yllä.
”Käytännössä isoimmat kustannukset kohdistuvat koko työmarkkinakentän näkökulmasta aika pienelle yrittäjäryhmälle. Se, että kustannuksista kohutaan yleisenä ongelmana, ylläpitää myyttiä, jonka mukaan nuoria naisia ei kannata palkata.”
Vanhempainvapaatyöryhmän sihteerinä työskentelevä erikoistutkija Johanna Lammi-Taskula Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta oli mukana kehittämässä niin sanottua 6+6+6 -mallia. Siinä vanhempainvapaista kuusi kuukautta kuuluisi äidille, kuuden kuukauden jakson jakamisesta vanhemmat voisivat päättää itse ja kuusi kuukautta olisi tarkoitettu isälle.
Puolueista mallia ovat kannattaneet ainakin vihreät, rkp, perussuomalaiset ja vasemmistoliitto. Myös Väestöliiton vuoden 2010 perhebarometrin mukaan suomalaiset kannattavat isän pitkää, omaa vapaajaksoa. Malli oli myös työryhmän selvitettävänä, mutta taloussuhdanteiden heikentyminen veti maton mallin kannattajien visioiden alta.
”On totta, että se olisi kalliimpi järjestelmä kuin nykyinen, eli se vaatisi toteutuakseen jonkin verran lisää rahaa valtiolta. Ja nyt on päällä kovat ukaasit, että halutaan ennemminkin karsia menoja. Mutta taloussuhdanteet tulevat ja menevät. 6+6+6-mallia voi pitää pidemmän tähtäimen tavoitteena, jota kohti voidaan mennä pienemmillä askeleilla”, Lammi-Taskula sanoo.
tasa-arvo työelämä lapset hallitusohjelma perheet
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
