Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Kuntien ja valtion satsaus liikenteeseen antaa yllättävän kilometrihinnan, kun hinta lasketaan henkilökilometreinä. Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö, Kuntaliitto, Liikennevirasto.
Kulkeminen käy kukkarolle
16.4.2010 14.37
Kun rataverkon kustannukset suhteutetaan matkustajakilometreihin, raiteet vaikuttavat kalliilta tieliikenteeseen verrattuna.
Luku ei kerro koko totuutta, koska siinä ei ole huomioitu tavarankuljetuksia. Suomessa kulkee kiskoilla tavaraa huomattavasti enemmän kuin muualla Euroopassa.
Suomessa on väkilukuun nähden Euroopan toiseksi laajin rataverkko, mikä kuvastaa raskaan teollisuuden vahvaa roolia Suomen taloudessa. Muualla Euroopassa keskimäärin kymmenisen prosenttia tavaraliikenteestä kulkee kiskoilla, Suomessa neljännes.
Suomen logistiikkakustannukset ovat muihin teollisuusmaihin verrattuina korkeat, kertoo liikenne- ja viestintäministeriön viime vuonna tekemä selvitys.
Valtio satsasi viime vuonna veronmaksajien rahoja rautateihin 530 miljoonaa euroa, ja maanteihin 935 miljoonaa. Kuntien katumenot olivat vuonna 2009 yhteensä 950 miljoonaa euroa.
Suomessa on vaadittu nopeita junayhteyksiä, jotta ympäristöystävällisestä junasta tulisi kilpailukykyinen vaihtoehto lentämiselle ja henkilöautolle. Liikenne- ja viestintäministeriön hallitusneuvos Silja Ruokola ei lupaa Suomeen luotijunia.
”Niitä ei tule, sillä meillä ei ole tarpeeksi väkeä tekemään niistä kannattavia.”
Koska junat ovat ilmastoystävällisiä, satsaukset ”keskinopeisiin” yhteyksiin, esimerkiksi Helsinki–Oulu-välille, jatkuvat.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
