Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
21.10.2010
Alkuviikosta julkaistu Kuluttajatutkimuskeskuksen selvitys on mielenkiintoista luettavaa. Siinä tutkittiin, kuinka paljon rahaa ihminen tarvitsee tullakseen toimeen ja kokeakseen osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan.
Tutkijaryhmän lisäksi arjen sujumisen kannalta välttämättömiä tavaroita ja palveluja pohti 49 kuluttajaa. Tuloksena saatiin viitteellisiä budjetteja ja tavaralistoja. Kun on elänyt 1,5 vuotta ilman uunia ja sitten ilman mikroaaltouunia, suhtautuu listan vedenkeittimeen ja kelloradioon huvittuneesti.
Listan perusteella myös ulkonäköni hoito on hyvin leväperäisellä pohjalla. Tarpeellisten meikkituotteiden 12 tavaran listalta käytän vain viittä ja kampaajalle ehdin kahdesti vuodessa, vaikka tutkimuksen mukaan siellä olisi kohtuullista käydä kuudesti vuodessa.
Tuntuu oikeastaan vähän kohtuuttomalta odottaa, että jaksaisin käyttää niin paljon aikaa ja rahaa hiusten laittamiseen.
Helsingin Sanomissa kerrottiin pari viikkoa sitten kansanliikkeestä, jossa ihmiset yrittävät kutistaa tavaramääränsä alle sataan. Se kuulosti ensin melko haasteelliselta, mutta pienen pohdinnan jälkeen aika kohtuulliselta. Miksi minulla olisi oikeus omistaa paljon, kun monilla ei ole mitään?
Niin, ja se suurin yllätys tutkimuksessa: olisi kohtuullista maksaa vain yksi jäsenmaksu vuodessa. Itse olen törsännyt jo ainakin kuuden yhdistyksen jäsenmaksuihin. Enkä silti koe osallistuvani yhteiskunnalliseen toimintaan tarpeeksi.
Kirjoittaja on Vihreän Langan toimittaja.
Tweet