Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
3.9.2010 15.40
Talouslehdet povaavat tilastotieteestä lähivuosikymmenten seksikkäintä tieteenhaaraa, koska datan analysoimisesta on tullut yritysmaailman valttikortti.
Suomen yliopistoilla tämä buumi ei ole näkynyt. Tilastotieteen resurssit ovat pienet, eikä ala juuri kiinnosta hakijoita, joten oppilasaines on keskinkertaista.
”Pidetäänkö tilastotiedettä jotenkin pelottavana? Tänne päätyvistä monet ovat ensisijaisesti halunneet opiskella psykologiaa. Se on jotenkin ihmeellistä”, professori Seppo Laaksonen harmittelee.
Hänen mukaansa tilastotieteilijän on oltava erinomainen pärjätäkseen.
”Kaikista ei valitettavasti tule hyviä tilastotieteilijöitä. Jos ei ole hyvä, ei ole kovinkaan hyödyllinen alalla.”
Suomi oli ennen arvostettu tilastomaa, joka neuvoi tilastoasioissa muita EU-maita. Alan lupaava noususuhdanne tyssäsi kuitenkin 2000-luvun alussa, samaan aikaan kuin teknobuumi.
”Nyt on puolitosissaan sanottu, että ulkomaalaisten pitää tulla konsultoimaan meitä. Etenkin Baltian maat ovat kehittyneet tilastotieteessä huimaa vauhtia, Suomi on jäänyt niiden jalkoihin.”
Laaksonen toivoo, että kouluissa opetettaisiin tilastollista päättelyä. Tällä hetkellä harva lukiosta valmistunut edes tietää, mitä tilastotiede on.
Tweet