Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Suuret suunnitelmat. Jos tukkutorin toimitusjohtajan Timo Taulavuoren visiot toteutuvat, nykyisen logistiikkakeskuksen tilalla on jo lähivuosina kaupunkilaisille avoin ruokakulttuurin keskus.
Helsinkiin tulee luomu- ja lähiruokatori
20.8.2010 8.22
Vuonna 1933 rakennetun tiilisen tehdasmiljöön pihamaalla pörrää kuorma-autoja, ja viereisellä rakennustyömaalla pärisee pora. Keskellä harmaata asvalttia nököttää pieni pyöreä nurmikkoläiskä.
Jos Helsingin ruokakulttuurin edistämisohjelman tavoitteet toteutuvat, viiden vuoden kuluttua Sörnäisten tukkutorilla yksinäisen nurmikkokaistaleen ympärillä hälisee iloinen torikansa. Kojuissa myydään luomulihaa ja sesongin tuoreita vihanneksia.
Tuolloin myös viereisen rakennustyömaan tilalla kohoaa uusia taloja, joista halutuimpia hitas-rahoitteisia koteja ostajat jonottivat viime keväänä yötä myöten.
Tukkutorin toimitusjohtaja Timo Taulavuori nimittää tulevaisuuden tukkutoria ”Hermannin ja Sörnäisten olohuoneeksi ja keittiöksi”.
Osa tukkutorista on siis tarkoitus muuttaa nykyisestä logistiikka-alueesta kaikelle kansalle avoimeksi lähiruokakeitaaksi, jossa torikaupan lisäksi jaetaan tietoa ruuan historiasta ja terveysvaikutuksista.
Suunnitelmissa vanhan lämpökeskuksen rakennukseen tulee luomuravintola Piipunjuuri. Torilta löytyy myös viinibaari ja kaupungin paras vihannesmyymälä.
Ensimmäisiä uusia vähittäisliikkeitä ilmestyy tukkutorille jo ensi vuoden aikana. Ruokakulttuurikeskuksen ensimmäinen vaihe valmistuu 2012, ja uudistuksen on tarkoitus olla valmis vuonna 2015.
Lähiruokatorin kehittäminen liittyy kesäkuussa julkistetun Helsingin ruokastrategian kunnianhimoisiin tavoitteisiin: luomun osuuden lisäämiseen 50 prosenttiin päiväkotilasten ruuasta vuoteen 2015 mennessä, ruokakulttuuriin osana designpääkaupunki-hanketta sekä kaupungin ilmastokuormituksen pienentämiseen.
Osa päiväkotien luomuruuasta tullee tulevaisuudessa tukkutorilta.
”Kaupunki kilpailuttaa ruokahankintansa, ja nähtäväksi jää, kuinka paljon tukkutorin myyjät hyötyvät päiväkotiasiakkaista”, Taulavuori sanoo.
Kaupunki hamuaa myös ruokaturisteja. Vanhan kahvila Ramonan tiloihin remontoidaan opetus- ja näytöskeittiö, jonka tiloissa harjoittelee Suomen kokkimaajoukkue, valmiina viemään Suomen ruokaperinnettä maailmalle. Tavoitteena ovat keskihintaiset palvelut, vaikka luomutuotanto voi tuoda hintaan pienen lisän.
Toistaiseksi torilta löytyy luomua heikosti. Yksikään vihannestukku ei ole erikoistunut luomuun, ja vain kahdella lihayrityksellä on oikeudet luomulihan leikkaukseen. Pienten tuottajien ongelmana ovat pienten tuotantoerien kalliit kustannukset.
Tulevaisuudessa logistiikkaa on tarkoitus uudistaa niin, että pienten tuottajien tuotteet kootaan, varastoidaan ja jaetaan keskitetysti.
Oma kysymyksensä on, mikä kaikki lasketaan lähiruuaksi.
”Ei helsinkiläisiä ruokita viidenkymmenen tai sadankaan kilometrin etäisyydeltä tulevalla ruualla. Sanoisin, että kaikki kotimainen ruoka on lähiruokaa”, Taulavuori sanoo.
Näinkään laajasti ymmärrettynä suuri osa torin ruuasta ei nyt ole lähiruokaa. Poistuessamme paikalta ohitamme Välimeren ruuan noutotukun ja useita aasialaisia ruokayrityksiä.
Kokonaan kotimaista torista ei tule koskaan. Se olisi Taulavuoren mielestä monikulttuurisessa Suomessa mahdotonta.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
