Suomi limuttelee

5.5.2010

Lena Björklund

En pysty ymmärtämään miksi suomalaiset ovat hulluina pehmeisiin ja hampaattoman pyöreältä tuntuviin, mieluiten hiukan hillomaisiin karkkiviineihin.

Alkon myyjän mukaan saa myytyä suuria määriä melkein mitä tahansa viiniä, jos sitä luonnehtii asiakkaalle pehmeäksi.

Toisaalta suomalaiset ostavat vahvoja ja haiseviakin juustoja, käyvät sushibaareissa ja hapokkailla kotimaisilla ja ulkomaisilla omenoilla on aika kova menekki. Monet suositut oluetkin ovat kaikkia muuta kuin pehmeitä.

Mistä siis johtuu riippuvuus pehmeistä ja pyöristä baby-viineistä? Mikä ihmeen ikuinen teini-ikäisyys suomalaisia vaivaa makuasioissa, kun kyse on viineistä?

Luulen löytäneeni vastauksen. Ehkä kyse ei ole makuasioista, vaan dokaamisen häiriöttömyydestä.

Kun viini on harmittoman pehmeää ja pyöreää, sitä voi valuttaa kurkusta alas sen enempää juomiseen keskittymättä. Humala saapuu nopeammin.

Italiassa, jossa arvostetaan oliiviöljyjä, jotka kutittavat ja miltei polttavat kurkussa, todella tasokkaita viinejä luonnehditaan adjektiivilla austero, eli ankara, tyly.

Sellaisen viinin kanssa humaltuminen on monimutkaisempi juttu. Se vaatii aikaa, koska ankara viini edellyttää, että siihen tutustutaan. Viiniä on haisteltava ja maisteltava verkalleen sen pikku hiljaa avautuessa yhä enemmän.

On siis pysyttävä skarppina. Kurkusta suoraan alas -tyyli ei toimi.

Ankaraan viiniin tutustuminen muistuttaa tutustumista uuteen ihmiseen, sellaiseen ei-tykötekevään eikä koko ajan hymyilevään.

Ankaran viinin jälkimakuun kuuluu usein tietty karvaus. Se on sen luonteenpiirre.

Luomu-Suomi on viiniasioissa ollut hyvin lähellä limu-Suomea. Reiluja ja luomuviinejä maahan tuovat yritykset eivät ole tähän saakka pyrkineet jalostamaan suomalaisten viinimakua.

Vähitellen asiat ovat kuitenkin muuttumassa.

Bioviinin nettisivuilta ekowine.net löytää lähes joka kuukausi korkeatasoisia persoonallisia viinejä, jotka selvästi erottuvat limumassasta.

Funky Wine Exports taas tuo maahan ja asettaa Alkon tilausvalikoimaan hyvin kiinnostavia luonnollisia viinejä, joita nykyään valmistetaan niin Ranskassa, Italiassa kuin Sloveniassakin. Vain muutamia maita mainitakseni.

Maahantuoja Vin Nature taas tuo maahan ainoastaan ranskalaisia viinejä ja niistä hyvin monet ovat biodynaamisia. Loistavia persoonallisia viinejä.

Sääli, ettei Vin Naturen viinejä voi ostaa netistä. Jos voisi, olisin heti asiakas. Muutamia Vin Naturen maahantuomia viinejä on Alkossa, joko hyllytuotteena tai tilausvalikoimassa, mutta suurin osa ravintoloiden tarjonnassa.

Lähden kolmen viikon kuluttua Ekowinen viinimatkalle Unkariin, Itävaltaan, Tsekkiin ja itäiseen Saksaan. Mikään limuviinimatka se ei ole. Tsekissä väitetään olevan jopa 700 alkuperäisrypälelajiketta. Saattaa ollakin, mutta kellä riittää itsetuntoa valmistaa viiniä täysin tuntemattomasta rypälelajikkeesta.

Jos sellaisia on, toivon, että törmäämme heihin.

Tweet