Reaktori ja pommi

6.10.2006

Satu Hassi

Kirjoittaja on vihreiden europarlamanttiedustaja.

Ensimmäinen sovellus, jossa käytettiin hyväksi uraaniydinten halkeamisen energiaa, oli ydinpommi. Ydinenergian käyttö sähköntuotantoon alkoi myöhemmin.

Ydinsodan uhka varjosti minunkin lapsuuttani ja nuoruuttani ja alkoi hälvetä vasta 1980-luvun puolivälin paikkeilla neuvostojohtaja Mihail Gorbatshovin myötä. Kun Neuvostoliitto poistui historian roskakoriin, samaa tietä tuntui häipyvän taivaaseen asti nousevan säteilevän sienen uhka.

Useimmat ydinvoimalat tarvitsevat toimiakseen rikastettua uraania. Samat laitteet ja asiantuntijat rikastavat uraania yhtä hyvin pommia kuin ydinreaktoria varten.

Kiista Iranin oikeudesta rikastaa uraania ja Pohjois-Korean ohjuskokeet ovat yhtäkkiä taas ajankohtaistaneet ydinaseiden leviämisuhkan. Iran väittää rikastavansa uraania ydinvoimalaa varten, mutta käyttäytyy kuin valmistelisi pommia. Intia ja Pakistan liittyivät ydinaseklubiin täsmälleen samoin, Pohjois-Korea yrittää myös.

Epämiellyttävä tosiasia, jonka ydinvoimateollisuus yrittää aktiivisesti unohtaa, on se, että ydinaseiden leviämisuhka on sitä suurempi, mitä useampi maa rakentaa ydinvoimaloita.

Nyt ydinvoimaa markkinoidaan pelastajana ilmastonmuutokselta. Ydinvoiman kaupparatsut välttävät aktiivisesti esittämästä laskelmia siitä, mihin uraani riittää. Jos maailman kaikki fossiilienergia korvattaisiin kertaheitolla ydinvoimalla, uraani loppuisi kolmessa neljässä vuodessa. Jos ydinenergian käyttö pysyy nykyisellään, uraania riittää 50–70 vuodeksi.

Jos maailman ydinvoimalakapasiteetti kolminkertaistettaisiin, ydinvoiman rooli fossiilienergian korvaajana jäisi vielä hyvin pieneksi, mutta varmat uraanivarat – Askola mukaan lukien – loppuisivat noin 25 vuodessa. Jos kaikki spekulatiivisetkin uraanivarat saataisiin käyttöön, ydinvoima saisi lisäaikaa vähän yli tämän vuosisadan puolivälin.

Ydinvoima voi saada tuntuvan roolin hiilidioksidipäästöjen vähentäjänä vain, jos siirrytään nopeisiin reaktoreihin eli hyötöreaktoreihin. Ne moninkertaistavat uraanista saatavan energian.

Kuulostiko lupaavalta? Hyötöreaktoreihin liittyy pari pulmaa. Ydinvoimalan onnettomuusriski nousisi uusiin sfääreihin. Hyötöreaktorin sydämen jäähdytysaine on nestemäinen natrium. Se räjähtää joutuessaan tekemisiin veden kanssa. Tulva tai tsunami olisi kohtalokas. Myös ydinaseiden leviämisuhka kasvaisi monenteen potenssiin, koska hyötöreaktorissa muodostuu asekelpoista plutoniumia. Enää ei kiisteltäisi siitä, mikä valtio on tarpeeksi sisäsiisti rikastamaan uraania, vaan siitä, kenelle kuuluu oikeus päästä hyötöreaktorikerhoon.