Ainakin tästä päästäneen sopuun Köpiksessä

10.12.2009 15.27

Hanna Eriksson

Osalla metsäneuvottelijoista on Kööpenhaminassa helpompaa kuin muilla. Neuvottelut metsäkadon pysäyttämisestä, eli niin kutsutusta REDD+-mekanismista, ovat edenneet nopeasti.

Metsäkadon pysäyttäminen onkin lähes ainoa asia, josta saadaan melko varmasti Kööpenhaminassa jonkinalainen yhteisymmärrys aikaiseksi.

Muut metsäneuvottelijat, eli teollisuusmaiden metsien hiilinieluista neuvottelevat virkamiehet, sen sijaan saavat hikoilla aivan kokouksen loppumetreille asti.

Metsäkato aiheuttaa 12–20 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. REDD-mekanismin avulla on tarkoitus rahoittaa kehitysmaiden työtä päästöjen vähentämiseksi.

Neuvotteluissa on päästy yhteisymmärrykseen siitä, että mekanismilla voidaan antaa rahaa metsäkadon torjumiseen sekä metsien suojelemiseen ja kestävän käytön edistämiseen kehitysmaissa.

Myös mekanismin etenemistahdista ollaan jokseenkin yksimielisiä. Ensin on tarkoitus lisätä kehitysmaiden valmiuksia hoitaa ja seurata metsiään, sitten kokeilla kansallisesti metsien ja niiden hiilivarastojen inventointia. Kolmannessa vaiheessa metsien hiilinielut on tarkoitus ottaa mukaan kansainväliseen päästölaskentaan.

Kansainvälisten asiain neuvos Aulikki Kauppila maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa, että niin kuin muissakin neuvotteluhuoneissa, REDD-neuvotteluissa joudutaan vielä vääntämään peistä rahasta.

”Valmisteluvaiheeseen on löytynyt rahaa muun muassa Maailmanpankin rahastoista. Muihin vaiheisiin pitää löytää pitkäaikaista rahoitusta, jotta maat sitoutuvat suojelemaan metsiään”, Kööpenhaminassa metsistä neuvotteleva Kauppila toteaa.

Kauppila muistuttaa, että mekanismin piiriin pitää saada tarpeeksi suuri joukko maita, jotta trooppisten metsien hakkuut eivät siirry mekanismissa mukana olevista maista muihin.

Teollisuusmaiden hiilinielujen lasketatavasta sen sijaan ei olla lähelläkään yhteisymmärrystä. Metsäiset maat, kuten Suomi ja Ruotsi, pelkäävät metsiensä muuttuvan laskupaperilla päästöiksi.

Metsien hiilinieluja laskettaessa voidaan päätyä laskukaavaan, jossa Suomen nykyisiä hakkuumääriä verrataan esimerkiksi vuoden 1999 hakkuisiin. Koska metsää hakataan nyt enemmän kuin vertailuvuonna, Suomen lasketaan tuottaneen päästöjä, vaikka metsä on kasvanut samana aikana enemmän kuin sitä on hakattu.

Seurauksena Suomi saattaa joutua ostamaan päästöoikeuksia jopa sadoilla miljoonilla euroilla.

WWF:n metsäasiantuntija Maija Kaukonen ymmärtää metsäisten maiden huolen, mutta muistuttaa, ettei metsien hiilinieluja saa käyttää päästökikkailuun.

”Metsien kasvun sitomalla hiilidioksidilla ei saa yrittää kompensoida muiden alojen päästöjä.”

ilmastoneuvottelut  metsät 

Tweet