Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Creative Commons / Niklas Sjöblom
Energiaa navetasta. Greenvironment tuottaa sähköä maatilojen biokaasusta.
Bioenergiayritykset karkaavat Suomesta
22.1.2009 15.09
Lama tulee, ja Suomen uudeksi Nokiaksi kaavaillaan ympäristöteknologiaa ja bioenergiaa. Suomalaiset bioenergiayritykset ovat kuitenkin kääntäneet katseensa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin ja tekevät suurimmat investointinsa Suomen sijaan sinne.
Sitran ympäristöohjelmajohtajan Jukka Noposen mukaan bioenergian markkinat eivät ole kehittyneet Suomessa, koska niiltä puuttuu valtion tuki.
”Sähkön tariffituki auttaisi monia pienimuotoisia bioenergiayrityksiä. Myös materiaalitehokkuuteen ohjaavia säädöksiä pitää viedä nopeasti eteenpäin, sillä taloustilanne jarruttaa jo yritysten kehitystoimintaa ja investointeja.”
Sähkön syöttötariffi on sähkömarkkinoiden ohjauskeinoksi tarkoitettu takuuhinta. Suomessa syöttötariffin piiriin kuuluu vain turve.
Metsäjätti UPM tuottaa noin 30 prosenttia Suomessa tuotettavasta bioenergiasta. Suurin osa bioenergiasta syntyy sellutehtaiden yhteydessä olevista laitoksista.
UPM suunnittelee rakentavansa biomassaa hyödyntävän biodiesellaitoksen lähivuosina Suomeen, Ruotsiin, Saksaan, Britanniaan tai Yhdysvaltoihin. Biopolttoaineliiketoiminnasta vastaavan johtajan Petri Kukkosen mukaan tärkeimmät tekijät maan valinnassa ovat tehtaan koko, raaka-aineen saanti ja hinta sekä mahdollisesti saatavilla olevat investointiavustukset.
”Sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tuetaan bioenergiaa enemmän kuin Suomessa. Euroopassa tuki annetaan pitkälti sähkön syöttötariffien kautta, Yhdysvalloissa tuki taas on pitkälti kohdistunut liikennepolttoaineisiin, etenkin etanoliin.”
Kukkonen toivoo, että Suomessakin päätetään nopeasti, kuinka bioenergiaa ja biopolttoaineita tulevaisuudessa kohdellaan ja tuetaan.
”Silloin yritysten olisi helpompi tehdä kotimaahan kohdistuvia investointipäätöksiä.”
Myös energiayhtiö Vapo pohtii parhaillaan ensimmäisen biodiesellaitoksen sijaintipaikkaa. Biodieseljohtajan Mikko Karan mukaan harkinnassa ovat Etelä-Ruotsi, Suomi ja Viro.
”Sijoituspaikka riippuu saatavasta raaka-ainemäärästä ja alueen infrastruktuurista. Biodieselin osalta Suomen toimintaympäristö on hyvä.”
Sen sijaan pelletin tilanne on toinen. Karan mukaan on pulmallista, että 75 prosenttia suomalaisista pelleteistä viedään ulkomaille.
”Ei ole järkevää, että öljyä kuluttavilla laivoilla pellettejä raahataan ulkomaille, koska tukimuodot ovat näissä maissa parempia kuin Suomessa.”
Biokaasulaitoksia pääasiassa Saksaan toimittavan Greenvironmentin toimitusjohtaja Matti Malkamäki sanoo, että asiat ovat Suomessa nytkähtäneet hieman eteenpäin. Greenvironmentkin on juuri ottamassa käyttöön kymmenettä biokaasuvoimalaa kotimaassa. Yritys tuottaa sähkönsä maatilojen biokaasusta, kuten lannan ja maissin poltosta.
”Bisnes on täällä yhä niin pientä, ettei se kannata. Tariffit pitäisi ehdottomasti ottaa käyttöön, mutta olen jo liian turhautunut, jotta jaksaisin tapella asiasta.”
Kahdessa maassa toimiva yritys on väliinputoaja yritystukien suhteen.
”Saksalaisten mielestä olemme suomalainen yritys ja suomalaisten mielestä saksalainen. Tämän vuoksi emme saa kummastakaan maasta tukea.”
ympäristöteknologia bioenergia
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
