Puhdasta bisnestä

27.2.2007 17.00

Taina Ahtela

Suomi halutaan nostaa kertaheitolla ympäristöbisneksen b-sarjasta maailman johtavaksi puhtaiden teknologioiden valmistajaksi.

Suomalaista osaamista kansainvälisillä markkinoilla

Päästö- ja energia-alan konsulttipalvelut: Greenstream Network, Pöyry, Empower
Biomassan polttoon liittyvä tekniikka: Metso Power, Foster Wheeler Energia, BMH Wood, Raumaster, Ariterm, Veljekset Ala-Talkkari
Metsätähteiden korjuu ja käsittely: Deere Forestry, Ponsse, Pinox, Vapo
Pakokaasujen puhdistusteknologia: Finnkatalyt, Ecocat
Biokaasulaitokset: Greenvironment, Sarlin, Watrec
Tuulivoimala- komponentit ja voimansiirtolaitteet: ABB, Ruukki Engineering, Moventas, Winwind
Energiatehokkaat sähkömoottorit sekä taajuusmuuttujat: ABB, Vacon, Nokia Capacitors
Jätehuolto ja kierrätys: Kuusakoski, Lassila & Tikanoja, Molok
Vesihuolto: Kemira, Uponor, Oras, YIT
Öljyntorjuntakalusto: Lamor
Kemikaalisekoitus- järjestelmät: Wetend Technologies

Lähteet: Sitra, Tekes, Cleantech Invest.

Suomi on jäänyt ympäristöliiketoiminnan kasvussa muuta maailmaa jälkeen. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran raportin mukaan ympäristöbisneksen liikevaihto on kasvanut 2000-luvun alussa kolmisen prosenttia vuodessa, vaikka maailmanmarkkinat ovat kasvaneet kymmenen prosentin vauhtia. Aurinko- ja tuulivoimateknologioissa kasvu on ollut jopa 30 prosenttia vuodessa.

Kysyntää lisäävät muun muassa ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja raaka-aineiden niukkuus.

”Suomen pitäisi päästä kasvuun mukaan”, sanoo ohjelmajohtaja Jukka Noponen Sitrasta.

Sitra on aloittanut toimintaohjelman, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa ympäristöliiketoiminnan noin 4,5 miljardin liikevaihto ja tehdä Suomesta johtava puhtaiden teknologioiden maa vuoteen 2012 mennessä. Hanketta koordinoimaan perustetaan uusi elinkeinoelämän yhteistyöelin, ympäristöfoorumi.

Suomessa on Sitran mukaan yli 1 000 yritystä, joilla on ympäristöön liittyvää teknologiaa ja osaamista. Erityisosaamista Suomessa on muun muassa puupolttoaineen ja muun bioenergian hyödyntämisessä, jätteiden käsittelyssä, vesihuollossa ja energiatehokkuudessa.

Usein pienten ja keskisuurten yritysten ideoita ei Suomessa osata kaupallistaa kannattavaksi liiketoiminnaksi. Kansainvälistymistä jarruttavat pienet ja uusille keksinnöille nihkeät kotimarkkinat. Ilman kysyntää ja kunnollista rahoitusta pk-yritysten on vaikea kerätä näyttöjä, referenssilaitoksia.

”Jos yritys tekee tuotekehitystä, mutta ei saa tuotteita myytyä kotimaassa mihinkään, on vaikea lähteä maailmalle”, sanoo toimitusjohtaja Matti Malkamäki biokaasuvoimalaitoksia valmistavasta Greenvironmentista.

Malkamäen mukaan suomalaisilta puuttuu menestykseen tarvittavaa riskinottokykyä. Sitran raportin mukaan varsinkin julkinen sektori on haluton ottamaan uusiin teknologioihin liittyviä riskejä.

”Esimerkiksi kunnat voisivat suosia hankinnoissaan innovatiivisia ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja”, Jukka Noponen sanoo.

Greenvironment toimittaa biokaasulaitoksia pääasiassa Saksaan. Suomessa biokaasulaitosten kysyntää jarruttaa muun muassa se, että maatilat eivät saa tukea biokaasutuotannon aloittamiseksi.

Uuden ympäristöteknologian käyttöönottoa tuetaan monessa Euroopan maassa enemmän kuin Suomessa.

”Investointitukia tarvitaan, mutta sekään ei ole hyvä, että niitä annetaan liikaa”, sanoo teknologia-asiantuntija Marjatta Aarniala Tekesistä.

”Myöskään panostus tutkimukseen ei auta, jos ei ole yritysdraivia ympärillä.”

Suomessa on kehitetty tutkimusvetoisesti esimerkiksi aurinkosähköteknologiaa. Hankkeissa kehitelty teknologia myytiin lopulta ulkomaille.

”Olemme pieniä, joten meidän ei kannata olla kaikessa mukana. Sellaisen teknologian kehitystyö on hyvä antaa muille, jota ei saada kaupallisesti kannattavaksi.”