Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Lisää jouluviinejä

Natalia Baer

Viini-intoilija Lena Björklund kiistelee makuasioista blogissaan joka toinen viikko. Natalia Baer

Viini-intoilija Lena Björklund kiistelee makuasioista blogissaan joka toinen viikko.

15.12.2008

Lena Björklund

Vihreän Langan toimitus, tai osa siitä, sijoittui joulukuun alussa toimituksen käytävälle pitkän pöytärivin ääreen maistelemaan seitsemää luomupunaviiniä ja yhtä Reilun kaupan punaviiniä. Tässä arviot jälkimmäisistä neljästä viinistä, ensimmäiset neljä julkaistiin blogissa viime viikolla.


5. Quinta da Esteveirasta
muodostui pöytäseurueen lempiviini. Kukaan ei napissut liiasta hapokkuudesta, vaikka se oli valikoiman toiseksi hapokkain.

Jo tuoksut innostivat: neilikkaa, kukkaisuutta, hippusellinen makeaa vivahdetta, mustikkaisuutta. Kinuskiakin joku löysi. Ja kivasti vivahdetta antavaa petrolia.

Pitkähköä makua pidettiin mausteisena, katajaisena. Vaniljaakin löytyi. Tuli joulu mieleen. Sympaattinen, oli yleisarvio. Seurusteluviini, joka sopii myös lohipastan kanssa tai niin kuin kasvissyöjä vastentahtoisesti totesi, joulukinkun ja makean sinapin kera. Piparikin kävisi.

Tämä on punaviini, joka valkoviinien ystävien mielestä käy myös valkoviini-ihmisille.

Säilytti hyvin ryhtinsä lasissa lämmetessään.


6. Valdifalco Morellino di Scansano
sai seurueen puhumaan pitkään vintiltä löydetystä mummon vanhasta nahkalaukusta. Siltä viini tuoksui eikä se ollut tuomio. Kukapa ei haluaisi löytää vintiltä mummon vanhaa nahkalaukkua – ja avata sitä!

Valdifalco-laukusta tuli esiin palanutta kumia, pippuria, paahteisuutta, makeaa hikeä. Mausta löydettiin nahkaisuutta, mausteisuutta, pehmeyttä, turvetta ja sammalta, hiukan kukkaisuutta, ryhdikkyyttä.

Tämä viini sai hyvän vastaanoton pöydässä. Se säilytti hyvin kuosinsa lämmetessään lasissa useita tunteja. Oikeastaan se vain parani.

Valdifalco oli maistelun hapokkain viini: 6,1 g/l. Silti siitä löydettiin kepeää makeuttakin.

Pihviviini. Tai lammasruokiin.


7. Chateau Pech-Lattia
pidettiin vaikeana. Itse olen ollut siihen mieltynyt, mutta tämä vuosikerta tuntui hajanaiselta. Ehkä selitys löytyy Fine-lehdestä: "Erittäin nuori viini vielä, lisäkypsytys näyttää potentiaalin." Lehti arvioi, että viini saavuttaa nautittavuuden 2010 ja kestää vuoteen 2015 saakka.

Vihreän Langan pöytäraati maistoi viiniä tässä ja nyt ja löysi tuoksusta marjoja ja mausteisuutta, vaniljaa, orvokkia, hevosen hajuja, navettaa, vahaa. Paljon asioita siis, mutta jotenkin ne olivat vielä hajallaan.

Ensimmäisellä maistelukerralla viini oli sulkeutunut, mutta työnsi jo esiin tummia marjoja, hiukan tummaa suklaatakin. Lasissa seisottuaan se muuttui kovasti: makuun tuli marjaisuutta, lämpöä ja pehmeyttä.

Silti tästä viinistä ei oikein saatu otetta, siitä ei osattu muodostaa mielipidettä. Arveltiin, että se sopisi riistan tai kovien juustojen kanssa.

Fine-lehti suosittelee myös pataruokia.


8. Pétalos
jakoi mielipiteet. Kolmen maistajan suussa se maistui parhaimmalta, muutama kiinnostui vakavasti ja muutama ei pitänyt siitä ollenkaan.

Minulle persoonallinen, paikallisrypäle Mencíasta valmistettu Pétalos on Alkon nautittavimpia punaviinejä, etenkin hintaluokassaan. Hinta-laatusuhde on tässä viinissä todella paikallaan. Vielä enemmän kuin tästä viime viikolla Alkoon tulleesta vuosikerrasta 2007 pidän kuitenkin vuosikerrasta 2006. Se on monipuolisempi.

Valmistaja ei ilmeisesti ole sertifioinut viljelyään, koska Alko ei kerro, että viini on biodynaamista.

Vihreän Langan viinipöydässä tästä viinistä löytyi paahdettua mausteisuutta, hentoa salmiakkia, kypsää kirsikkaa, taatelia jälkimaussa, paahdettuja kastanjoitakin. Tämä viini kestää lasissa pitämistä pitkään.

Fine-lehti kehuu Pétalosta (2006) löydöksi: "Voimakas savuinen tuoksu, jossa lakritsaa, pekonia, aavistus orvokkia, mustikkaa ja karhunvatukkaa."

"Miellyttävät hapot ryhdittävät kypsän hedelmäistä makua. Runsaasti tummia marjoja ja kukkaisia vivahteita. Lämmittävä alkoholi ja runsaat lempeät tanniinit leimaavat salmiakkista jälkimakua."

Maistajat väittävät, että viini muistuttaa tyyliltään Pohjois-Rhonen viinejä ja että se kestää vuoteen 2012.

En väitä vastaan, mutta silti on ilmeistä, että kaikkien mieleen Pétalos ei silti ole.

Maistellut viinit

  1. Casa de la Ermita Crianza, 2005, Espanja. Alko 455467. Luomu. 13,90 €.
  2. Dornfelder, 2007, Saksa. Alko 938207, tilausvalikoima. Luomu. 14,22 €.
  3. Alta Gloria Bonarda, 2007, Argentina. Alko 478007. Reilu kauppa. 8.94 €.
  4. Emma, 2005, Espanja. Alko 936017, tilausvalikoima. Luomu. 11,89 €.
  5. Quinta da Esteveira, 2005, Portugali. Alko 004208, tilausvalikoima. Luomu. 13,43 €.
  6. Valdifalco Morellino di Scansano, 2006, Italia. Alko 487817. Luomu. 14,95 €.
  7. Chateau Pech-Latt, 2007, Ranska. Alko 005714. Luomu. 12,18 €.
  8. Pétalos, 2007, Espanja. Alko 460497. Biodynaaminen (Alko ei mainitse sitä). 15,85 €.

Viinejä maistelivat: Taina Ahtela, Lena Björklund, Janne Heikkinen, Elina Heino, Noora Jussila, Anu-Elina Lehti, Lasse Leipola ja Jukka Vahti.

Lisää vihreitä viiniblogeja löydät täältä.



Lisää aiheesta:



Viite