Maailmanlopun välttäminen ei riitä

25.9.2019

Riikka Suominen

Riikka Suominen on Vihreän Langan kirjoitusvapaalla oleva päätoimittaja.

Arvostettu talouslehti Economist omistaa tuoreen numeronsa ilmastolle.

Lehdessä on maailman keskilämpötilan nousua kuvaava graafinen kansi ja 24 ilmastoteemaan liityviksi merkittyä juttua. Viimeisen sivun muistokirjoitus, jossa yleensä muistellaan viikolla edesmennyttä vaikuttajaa, on omistettu Islannissa kuolleeksi julistetulle Okjökull-jäätikölle.

Toivottavasti brittilehden ilmastosatsauksella on vaikutusta. Onhan Economistilla puolitoista miljoonaa tilaajaa, joiden joukossa läntisen maailman päättäjiä.

Tähän saakka Economist ei ole vakuuttanut ilmastotajullaan. Se julkaisee syksyisin tulevan vuoden pääteemoja ennakoivan erikoisnumeron. Viime vuonna, kun muu maailma oli juuri havahtunut IPCC:n puolentoista asteen raporttiin, Economistin katsaus maailman tilaan sivuutti aiheen lähes täysin.

Myös lehden tavallisissa, viikoittain ilmestyvissä numeroissa ilmastoa käsitellään erilliskysymyksenä. Uutisissa lentoyhtiöiden tilanteesta ei mainita ilmastoa. Ei myöskään, kun käsitellään kuluttamista tai öljyntuotantoa.

Sama toistuu myös tuoreessa ilmastonumerossa. Lähi-Idän epävakaisuutta käsittelevää uutisjuttua ei ole merkitty ilmastoteemaan liittyväksi. Ei, vaikka koko alueen painoarvo ja politiikka kytkeytyvät ilmastoa lämmittävän öljyn tuotantoon.

Economistin suhtautuu häilyvästi ilmastokriisiin. Se näkyy myös ilmastoteemanumeron pääkirjoituksessa.

Ensin siinä todetaan, että syy ilmastonmuutokseen on maailmantalouden ja geopolitiikan rakenteissa. Siksi hillitsemistoimienkin täytyy olla samalla tavalla kaikenkattavia. Talousjärjestelmää lehti ei kuitenkaan suostu kyseenalaistamaan.

Pääkirjoitus myöntää, että nykyinen kapitalismi on rakennettu fossiilisia polttamalla ja ettei markkinatalous ole pystynyt hillitsemään ilmiötä.

Ihminen on päästänyt lähes puolet ilmakehän ylimääräisestä hiilidioksidista vuoden 1990 jälkeen. Aikana, jolloin ilmastonmuutoksen uhka on tiedetty.

Mutta edes tämän kerrottuaan Economist ei kyseenalaista markkinoiden mahtia.

”Markkinatalous on lähde, josta tarvittavat ratkaisut ilmastonmuutokseen kumpuavat”, lehti linjaa.

Economist uskoo vapaisiin markkinoihin, eikä horju uskossaan, vaikka talouslehti Financial Timesissa jo pohditaan, pitäisikö kapitalismia alkaa suitsia.

Eniten kummastuttaa Economistin tarve hämärtää keskustelua puhumalla maailmanlopusta, aivan kuin ilmastokeskustelussa olisi kyse siitä.

”Ihmiskunta ei ole ajautumassa sukupuuttoon. Planeetta ei ole vaarassa. Maapallo on vanha ja selviää kyllä”, pääkirjoitus linjaa.

Tämän jälkeen siinä kerrotaan, että ilmastonmuutos on aiheuttamassa kymmenien miljoonien ihmisten pakolaisuuden, sekoittamassa ruuantuotannon miljardeille ihmisille, kuivattamassa vesistöjä ja hukuttamassa asuinalueita.

Se ei ole maailmanloppu. Ennennäkemätön katastrofi se on.

Maailmanlopun pelkäämisestä on tehty ilmastokeskustelun olkiukko. Kun ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas sanoo lehtihaastattelussa, ettei tästä maailmanloppua tule vaan että elinolot maapallolla vain muuttuvat vaikeammaksi, ryntäävät denialistit jakamaan jutun. He tulkitsevat Taalaksen tarkoittavan, ettei ilmastokriisi ole uhka.

Muissa haastatteluissa Taalas on varoittanut merenpinnan noususta ja siitä, miten ilmaston lämpeneminen pahentaa hirmumyrskyjä, jotka aiheuttavat humanitaarisia ja taloudellisia katastrofeja.

Minulle on laiha lohtu, ettei tule maailmanloppua. En osoita perjantaina mieltäni maailmanloppua vastaan. Vaadin, että päättäjien pitää välittömästi pysäyttää ennennäkemätön ekokatastrofi

Päättäjät, tutkijat tai edes markkinauskovainen aikakauslehti eivät kiellä, etteivätkö elinolot olisi muuttumassa katastrofaalisiksi. Edessä oleva kriisi on miljoonille ihmisille riittävä syy mennä kaduille vaatimaan radikaalia muutosta nykymenoon.

Maailmanlopusta horiseminen on tarkoitushakuista ja voidaan lopettaa nyt.

Juttua päivitetty 25.9. kello 15.26 poistamalla virheellinen tieto siitä, että Financial Times olisi amerikkalainen. Julkaisu on brittiläinen.

ilmastokriisi  ilmastopolitiikka  ilmastolakko