Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
26.9.2019
Tuli hyvä mieli, johon sekoittui hieman ylpeyttä kotikaupungista, kun eilisiltana selvisi, että posketon autotunnelihanke kaatuu. Siis se liki puolentoista miljardin keskustatunnelisuunnitelma, joka olisi lisännyt autoilua ja päästöjä.
Samana iltana kaupunginvaltuusto hyväksyi sen, että Helsinki pyrkii omissa ruokatarjoiluissaan pudottamaan lihan- ja maitotuotteiden kulutuksen puoleen.
Kaupunki on muuttunut paremmaksi.
Voi ajatella niinkin, että kalliin, kaupungin omien päästövähennys- ja joukkoliikenne- ja kävelytavoitteiden kanssa ristiriitaisen hankkeen hylkääminen oli minimitason suoritus. Sellainen, joka ehdottomasti pitikin tehdä.
Autoilu on kuitenkin ollut pitkään niin tärkeä asia suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa, että luulen jonkun muunkin salaa pelänneen, että autoilutunnelia ajetaan eteenpäin.
Demarien valtuustoryhmä onneksi päätti, ettei kannata tunnelia, vaan Helsingin kävelykeskustan laajentamisen suunnittelua.
Politiikka on paljon muutakin kuin peliä. Mutta on se myös peliä.
Helsingin demarit eivät ole perinteisesti olleet erityisen yksityisautoiluvastaisia. Jos keskustatunnelin jatkoselvityksen kannattamisella olisi ollut saatavissa poliittista etua, ryhmän päätös olisi voinut olla toinen.
Kalliin, yksityisautoilua lisäävän hankkeen kannattamisella ei Helsingissä enää saa poliittista pääomaa. Sen sijaan poliittista pääomaa voi saada sillä, että näyttäytyy puolueena, jonka ampuu ratkaisevan torpedon tällaisen hankkeen kylkeen.
Ei demareiden toimintaa ole pakko katsoa näin kyynisen kehyksen läpi. Valveutunut päättäjä ymmärtää kyllä, ettei autokaupunki ole tulevaisuus.
Keskustatunnelihanke ei saanut juurikaan myönteistä julkisuutta. Edes kokoomus ei tuntunut olevan sen takana koko voimillaan. Toki pormestari Jan Vapaavuori (kok.) sanoi siitä muutaman myönteisen sanan ja kommentoi kaatumista katkerasti.
Tunnelihanke on pulppuillut Helsingin kaupunkisuunnitteluun vuosikymmenten ajan. Nyt se upposi aiempaa helpommin. Siitä pystyi erottamaan viimeisen käyttöpäivän jälkeisen tuotteen tuoksahduksen.
Keskustatunneli olisi saattanut sopia aikaan vielä muutama vuosi sitten. Ainakin sen suunnittelu olisi luultavasti edennyt pidemmälle. Nyt on toinen aika.
Keskiviikkoiltana kaupunginvaltuusto hyväksyi vihreiden Atte Harjanteen aloitteen siitä, että kaupungin omissa ruokatarjoiluissa pyritään puolittamaan lihan ja maitotuotteiden käyttö vuoteen 2025 mennessä.
Aihetta käsiteltiin pari tuntia. Valtuuston puheenjohtaja, vihreiden Otso Kivekäs kiitti Twitterissä keskustelua monipuoliseksi ja asiantuntevaksi.
Sellainen ei ollut vuonna 2009 käyty rääpivä ja osittain käsittämätön keskustelu, jossaa valtuusto ruoti Emma Karin (vihr.) ehdotusta koulujen viikoittaiseksi kasvisruokapäiväksi.
Siitä keskustelusta on kymmenen vuotta. Nyt on toinen aika.
Asenteiden ja normien muuttuminen on olennaista, jotta säännöt ja lait ja siten yhteiskunta ja sen rakenteet muuttuvat.
Vuoteen 1995 asti tupakkaa sai ostaa, kunhan oli täyttänyt 16 vuotta. Tuolloin noin kolmannes sen ikäisistä pojista tupakoi päivittäin. Nykyään joka kahdeskymmenes.
Vielä viime vuosikymmenellä oli aivan normaalia, että ravintolaillan jälkeen vaatteet haisivat tupakalle. Tupakointi baareissa ja ravintoloissa kiellettiin vuonna 2007. Nykyään ajatus siitä, että lähikuppilan tiskillä poltettaisiin tupakkaa tuntuu käsittämättömältä.
Suuria muutoksia voi siis tehdä, kun asenteet, normit ja säännöt muuttuvat. Yllättävän pian voi tuntua oudolta, että päivittäinen lihansyönti ja henkilöautoilu kaupungin ydinkeskustassa oli joskus aivan tavallista.
Helsingin päätökset kertovat muutoksesta. Toivottavasti muutos on riittävän nopea.
ilmastokriisi  yksityisautoilu 
Tweet