Iiro Törmä

Maata pitkin Eurooppaan – mennäkö meren yli lentäen vai laivalla?

10.5.2019 16.18

Sammeli Heikkinen

Maata pitkin matkustaminen kasvattaa suosiota. Mutta kannattaako meren yli Eurooppaan mennä lentokoneella vai laivalla?

Maata pitkin Eurooppaan Suomesta suuntaava törmää samaan geologiseen tosiasiaan, jonka jo presidentti Juho Kusti Paasikivi aikanaan huomioi. Suomen itäinen maaraja on pitkä ja muuttuu länsirajaksi vasta kaukana pohjoisessa.

Eurooppaan pääsee kirjaimellisesti maata pitkin vain Venäjän kautta junalla tai kiertämällä Pohjanlahden ympäri osin bussikyydillä.

Molemmat tavat ovat mahdollisia, mutta lisäävät matka-aikaa vähintään vuorokaudella. Venäjän kautta kuljettaessa on myös hankittava viisumi.

Käytännöllisin kompromissi on ylittää meri ja pyrkiä mahdollisimman pian raiteiden ääreen.

Meren voi ylittää autolautalla tai lentokoneella. Molemmista tavoista syntyy paljon ilmastopäästöjä. Ja maata pitkin matkustamisen yksi pääajatus on juuri päästöjen vähentäminen.

Kummalla matkustaminen päästää vähemmän, laivalla vai lentokoneella?

Kenties ei yllätä, ettei kysymykseen ole yksiselitteistä vastausta. Lähtöpaikka vaikuttaa laskelmaan.

Matkustajalaivareitit kulkevat Helsingistä tai Turusta Ahvenanmaan Maarianhaminan kautta Tukholmaan. Meren yli voi mennä myös Helsingistä Tallinnaan, vaikka siitä on vielä matkaa toimivan, Eurooppaan yhteydessä olevan raideverkon ääreen.

Suoria lentoja menee Tukholmaan ainakin Helsingistä, Turusta ja Tampereelta. Tallinnaan pääsee Helsingistä.
Laskelmaan vaikuttaa myös, millä perusteella päästöt lasketaan.

VTT:n Lipasto-tietokannassa on sekä autolauttaliikenteen että lentojen päästöarviot per matkustajan kulkema kilometri.

Lentojen päästölaskentalukemat ovat VTT:n taulukossa vuodelta 2008. Lipasto-tietokannan päästökertoimista vastaava tutkija Heidi Auvinen sanoo, että YK:n ilmailujärjestön ICAO:n päästölaskuri on hyvä ja ajan tasalla oleva vaihtoehto.

Laivamatkustuksen päästöt on tässä jutussa laskettu Lipaston luvuilla, lentojen taas ICAO:n laskurilla. Päästövertailu elintarvikkeisiin on tehty Syken, Aalto-yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen laatiman Ilmasto-oppaan pohjalta.

Tallinnan matkan päästöarviossa on käytetty myös varustamojen kattoyhdistyksen Suomen varustamoiden arviota.

Yleensä suorin ja nopeinkin reitti Euroopan junaverkon ääreen kulkee Tukholman kautta. Kannattaako Tukholmaan mennä lentäen vai laivalla?

Jos matkustaa Helsingistä, autolautan ja suihkukoneen välillä on varsin pieni laskennallinen päästöero. Matkustajaa kohti se vastaa 400–500 grammaisesta juustosta tulevia ilmastopäästöjä.

Jos taas valitsee määränpääksi Tukholman kakkoskentän Bromman, lentopäästöt saa painettua kahteen kolmannekseen laiva- ja suihkukonepäästöistä. Tämä johtuu siitä, että ainakin Finnair lentää potkuriturbiinikoneella Helsinki-Vantaalta Brommaan.

Potkurikoneen päästöt ovat suihkukonetta alhaisemmat. Mutta juuri potkuriturbiinikoneen valitseminen lennolle ei ole helppoa, jos ei tiedä millä reitillä niitä käytetään. Finnairilta – tai lentoja vertailevilla aggregaattisivuilla tai muilla lentoyhtiöillä – ei voi varatessa esimerkiksi etsiä juuri potkurikonelentoja.

Lennolla käytettävän konemallin saa palvelusta riippuen selville parilla tai useammalla klikkauksella. Sittenkin on tiedettävä, mikä konemallin lyhenne tarkoittaa potkuriturbiinikonetta. Lisäksi on mahdollista, että tietty lento hoidetaankin lopulta toisella konetyypillä.

Helsinki–Tukholma-välillä lentokone on siis laivaa vähäpäästöisempi, jos onnistuu löytämään kulkuvälineeksi potkuriturbiinikoneen.

Turku–Tukholma-välillä ratkaisevaa taas on autolautan valinta. Nestemäisellä maakaasulla kulkevalla aluksella – joita on tällä haavaa välillä vain yksi, Viking Grace – laskennallinen päästö on sama kuin potkuriturbiinikoneella.

Jos taas kulkee dieselkäyttöisellä autolautalla, matkustajakohtainen päästö on puolitoistakertainen. Päästölisäys potkurikoneeseen verrattuna vastaa kiloa naudanlihaa.

Helsingistä Tukholmaan kulkevalle vähäpäästöisin - ja aikataulullisestikin melko kätevä - vaihtoehto on matkustaminen junalla Turun satamaan ja sieltä maakaasulautalla Tukholmaan.

Itä- tai Keski-Euroopan suuntaan voi mennä myös Viron kautta. Ja moni toki matkustaa etelänaapuriin muutenkin.

Kuinka likaista touhua on Tallinnan-lautalla kulkeminen?

Helsinki–Tallinna-lauttamatkan päästöt ovat kenties parhaiten arvioidut, sillä käytössä ovat sekä VTT:n että varustamoliiton luvut.

Melkoisen varmasti voi sanoa, että yhden Tallinnan-matkaajan päästö yhdensuuntaisella matkalla vastaa parin jauhelihapaketin päästövaikutusta. Jos lentää välin potkuriturbiinikoneella, laskennallinen ilmastovaikutus kasvaa vajaan jauhelihapaketin verran.

Helsingistä pääsee lentäen Euroopan rataverkon varrelle myös Puolan Gdanskissa. Lennon laskennallinen päästö on suhteellisen pieni, sama luokkaa kuin autolautalla Helsinki–Tukholma-välillä syntyvä. Tämä johtuu siitä, että väliä liikennöidään potkuriturbiinikoneilla.

Sinänsä päästöerot laiva- ja lentomatkustamisen välillä ovat pieniä. Pitää myös huomioida, että ne ovat laskennallisia.

Yksittäisen laiva- tai lentomatkan päästöihin voi vaikuttaa melko paljonkin esimerkiksi sää tai ruuhka lentokentällä.

Tärkeintä on miettiä oman matkailunsa kestävyyttä ylipäätään. Parempi matkustaa harvemmin ja rauhallisempaan tahtiin, kuin usein ja kiireisesti

matkailu  ilmastopäästöt  päästölaskenta 

Tweet