Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Sammeli Heikkinen
Paljonko pääsee? Tutkija arvelee, että Suomen varustamojen laskelma Tallinnan-matkan päästöistä heittää.
Varustamot laskivat Tallinnan-matkan päästöt hyvin alhaisiksi – tutkija epäilee laskuvirheeksi
28.2.2019 19.18
Varustamoita edustava Suomen varustamot julkaisi tänään torstaina uudet, mitattuun kulutukseen perustuvat matkapäästöarvionsa.
Tämän arvion perusteella etenkin Viron matkat näyttävät tähän saakka arvioitua puhtaammilta. Päästökertoimia laskenut VTT:n tutkija kuitenkin arvioi Vihreälle Langalle, että kyseessä näyttää olevan laskuvirhe.
Varustamoliitto esitteli torstaina ehdotuksensa laivamatkustamisen hiilijalanjälkimalliksi. Varustajien selkänoja oli poikkeuksellisen jämäkkä, sillä laskelmat perustuvat viime vuodelta aloitettuun polttoaineenkulutuksen seurantaan, eivätkä mallinnukseen.
Varustamoiden laskentamalliin tai sen soveltamiseen näyttää kuitenkin jääneen virhe, arvioi laskelmiin Vihreän Langan pyynnöstä pikaisesti tutustunut tutkija Heidi Auvinen VTT:stä.
Suomessa matkustamisen päästöistä keskustellessa viitataan monesti VTT:n Lipasto-tietokantaan. Siihen nojaa muun muassa ympäristöjärjestö WWF:n päästölaskuri. VTT:n laivamatkustamisen päästölaskelmat perustuvat vuoden 2016 tietoihin.
VTT:n taulukossa Helsingistä Tallinnaan matkustavan henkilön päästöksi kilometriä kohti arvioidaan 143 grammaa hiildioksidia, jos lautan nopeus on 18 solmua. Jos nopeus on 24–27 solmua – kuten vaikkapa Tallinkin lautoilla – päästö on noin 280 grammaa per kilometri ihmistä kohti.
Vertailun vuoksi, yksin keskipäästöisellä autolla ajelevan suomalaisen hiilidioksipäästö per kilometri on vajaa 160 grammaa hiilidioksidia per kilometri. Siis suurin piirtein saman verran kuin hitaamman autolautan matkustajan.
Suomen varustamojen laskelman mukaan Helsinki–Tallinna-reittiä kulkevan matkustajan päästö olisi rajusti pienempi, vain 74 grammaa kilometriä kohti. Sen sijaan varustamoliiton laskelmat Helsinki–Tukholma-välillä (129 grammaa per matkustajakilometri) ovat hyvin lähellä VTT:n Lipaston 143 gramman arvioita.
Vihreä Lanka kysyi VTT:n yksikköpäästökertoimista vastaavalta tutkija Heidi Auviselta, mistä ero varustamojen laskelmaan voisi johtua.
Auvisen ensidiagnoosi on, että varustamoliitolle on tullut laskuvirhe.
Varustamoiden laskelma perustuu vuorokausikeskiarvoihin. Vuorokaudessa Tallinnan-laiva ehtii ajaa Helsinki–Tallinna-välin kuusi kertaa. Näin vuorokausimatkaksi on saatu 500 kilometriä.
Keskimäärin vuorokaudessa välin matkustaa vajaa 4 300 matkustajaa. Ja polttoainetta kuluu vuorokaudessa 63 tonnia.
Suomen varustamoiden mallissa vuorokausimatka kerrotaan vuorokautisella matkustajamäärällä. Ja tässä tulee Auvisen mukaan mahdollisesti virhe.
”Virhe on voinut tapahtua siinä, että nämä kaksi summattua lukua on kerrottu keskenään ja saatu henkilökilometrit. Näin saatu virheellinen henkilökilometrimäärä tuottaa liian suuren luvun.”
Varustamoiden laskentakaava näyttää näin olettavan, että kaikki 4 300 matkustajaa kulkisivat kaikki kuusi vuorokauden aikana ajettavaa matkaa.
Tästä seuraa se, että kaava yliarvioi roimasti vuorokauden aikana syntyneen henkilökilometrimäärän. Tämän vuoksi myös päästö henkilökilometriä kohti olisi arvioitu rajusti alakanttiin.
Vihreä Lanka teki kokeeksi Helsinki–Tallinna laskelman varustamoliiton antamilla luvuilla ja laskukaavalla. Testin perusteella laskelma on todellakin tehty kertomalla koko vuorokauden matkustajamäärä vajaa 4 300 koko vuorokauden matkalla 500 kilometrillä.
Helsinki–Tukholma-matkan arvioihin mahdollinen virhe ei juuri vaikuta, sillä vuorokauden aikana laiva ehtii ajaa matkan vain yhteen suuntaan, joten keskimääräinen vuorokausimatkustajamäärä on ainakin hyvin lähellä keskimääräistä yhden laivamatkan matkustajamäärää.
Suomen varustamojen laskentakaavaesitys on jutun lopussa kuvakaappauksessa. Sen voi klikata suuremmaksi.
Suomen varustamojen senior adviser Olof Widén myönsi torstaina alkuillasta, että laskelmassa voi olla virhe, mutta ei vielä varmistanut asiaa.
”Kyseessä on esitys laskentakaavaksi ja keskustelemme siitä mielellämme. Tärkeintä on nyt avata keskustelu hiilijalanjäljestä”, Widén sanoi.
Hän arvioi, että ”Auvisen laskentatavalla” hiilijalanjälkiarvio saataisiin kertomalla yhden matkan keskimääräinen matkustajamäärä yhden matkan pituudella ja vertaamalla näin saatua lukua yhden matkan polttoaineen kulutukseen.
Jos nämä luvut sijoitetaan varustamoliiton ehdottamaan kaavaan, Helsinki–Tallinna-välin matkustajan hiilijalanjälki olisikin Vihreän Langan koelaskun perusteella jopa yli 400 grammaa kilometriltä.
Varustamoliiton laskelma vaatinee siis korjausta. Heidi Auvisen mukaan todellisten kulutuslukemien saaminen vie joka tapauksessa päästölaskentaa eteenpäin.
”Suomen varustamoiden laskelmat perustuvat toteutuneeseen polttoaineen kulutukseen. Ne mahdollistavat aiempaa paremmat lähtötiedot hiilidioksidipäästöjen laskentaan, mikä on mainio juttu.”
Auvinen kertoo, että varustamoliitto on ollut yhteydessä VTT:n kanssa päästölaskelmia laadittaessa. Erot laskentaperiaatteissa ja menetelmissä ovat olleet pieniä. Auvinen myös kiittää varustamoita siitä, että laskelmamalli on avoin, kuten myös tiedot joihin laskelmat perustuvat.
Lisätty klo 19.50 4. viimeiseen kappaleeseen, että laskelman teki Vihreä Lanka.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
