Iiro Törmä

Europarlamentin puolueilla valtavat erot ilmastopolitiikassa

3.5.2019 12.31

Riikka Suominen

”Erot eurooppalaisten puolueryhmien ilmastolinjoissa ovat valtavat", sanoo Ulriikka Aarnio.

Aarnio työskentelee asiantuntijana Euroopan ilmastojärjestöjen kattojärjestö CAN:ssa.

"Esimerkiksi parlamentin suurin ryhmä EPP puhuu kauniisti ilmastosta, mutta käytännön politiikka on järkyttävää”, hän sanoo.

Eurovaalien ilmastokeskustelu muistuttaa Suomen eduskuntavaaleja. Laitaoikeistoa lukuunottamatta kaikki puolueet kannattavat Pariisin sopimusta ja haluavat ainakin puheissa estää lämpenemistä.

”Kuinka iso laitaoikeisto on vaalien jälkeen? Onko heillä tärkeitä paikkoja parlamentissa tai mahdollisuus kokonsa puolesta blokata ilmastopolitiikkaa?”, kysyy Ulkopoliittisen instituutin tutkija Marco Siddi.

Toinenkin ilmiö on tuttu Suomen politiikasta: ilmastosta puhutaan, mutta politiikkaohjelmien toimet eivät vastaa vaadittuja päästövähennyksiä. Ne eivät ole viemässä EU:ta kohti niitä ilmastotavoitteita, joihin maat ovat Parisiin sopimuksessa sitoutuneet.

Europarlamentin paras ilmastopuolue on vihreät. Se on ryhmänä äänestänyt lähes yksimielisesti kunnianhimoisten ilmastotoimien puolesta.

Eurovaaleissa Euroopan vihreiden teema on Green New Deal, joka vaatii investointeja puhtaaseen teollisuuteen ja vahvaa painotusta ilmasto-oikeudenmukaisuuteen. Fossiilisten, muovin ja lentämisen veroja nostettaisiin.

Euroopan sosiaalidemokraatit ja vasemmistoryhmä ovat molemmat ajaneet europarlamentissa hyvää ilmastopolitiikkaa. Ryhmät eivät tosin aina ole sisäisesti yksimielisiä ilmastokannoissaan.

Eurovaaliohjelmassa vasemmisto ei nosta ilmastoa erityisesti esille. Sosiaalidemokraatit ehdottavat vaaliohjelmassaan euroopanlaajuista verottamista ja esimerkiksi ympäristöveroja.

Keskustaliberaali ryhmä Alde tekee europarlamentissa kohtuullista ilmastopolitiikkaa.

Se esimerkiksi kannattaa hiilineutraalia EU:ta vuonna 2050. Lähinnä ryhmä näkee ilmastopolitiikan bisnestilaisuutena. Joissain jäsenmaissa, kuten Ruotsissa keskustapuolue menee eurovaaleihin ilmastokärjellä.

Seuraavassa parlamentissa Alden ilmastokannat voivat kohentua, sillä siihen liittyy todennäköisesti Emmanuel Macronin Tasavalta liikkessä-liike.

”Macron on hyvin sitoutunut Pariisin sopimukseen ja ilmasto on osa hänen eurooppalaista visiotaan”, sanoo ilmastoasiantuntija Aarnio.

Keskustaoikeistolaisen EPP:n, johon Suomen kokoomus kuuluu, ilmastolinjat ovat perinteisistä puolueista huonoimmat. Eurovaaliessa ryhmä ei nosta ilmastoa 12 tärkeimmän vaalitavoitteensa joukkoon.

EPP pitää ilmastoa ja biotaloutta bisnestilaisuutena. Politiikassa painottuvat huomattavasti enemmän talous, laki ja järjestys. Puolueryhmää on pidetty teollisuus- ja bisnesmaailman edunvartijana, mutta nyt myös eurooppalaiset yritykset ovat tiukemmalla ilmastolinjalla kuin EPP.

Laitaoikeisto suhtautuu pääosin erittäin penseästi ilmastopolitiikkaan. Näiden puolueiden arvellaan saavan 20-25 prosenttia tulevan europarlamentin paikoista. Se voi  vaikeuttaa Euroopan ilmastopolitiikkaa.

Laitaoikeistossakin on eroja. Esimerkiksi italialaisen Viiden tähden puolueen yksi tähden sakara, eli painopistealue, on ympäristö. Puolue on äänestänyt parlamentissa ilmastotoimien puolesta.


Puolueiden ilmastokantojen arviointi perustuu Jacques Delors -instituutin raporttiin, Euroopan ympäristöpolitiikkaa seuraavan ajatushautomo IEEP:n vaaliohjelmavertailuun ja Can Europen selvitykseen ja asiantuntijahaastatteluihin.

eurovaalit  euroopan parlamentti  Euroopan vihreät  europarlamentti 

Tweet