Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Iiro Törmä
Tavoitteena ilmastovaalit. Vihreiden eurovaaliehdokkaat Iiris Suomela ja Ville Niinistö (oik). Keskellä vihreiden kärkiehdokas Bas Eickhout ja Oras Tynkkynen.
Eurovaalitkin polarisoituvat, ja se hyödyttää vihreitä
18.4.2019 18.05
”Politiikan poLarisaatio määritti Suomen eduskuntavaaleja. Hallitusneuvotteluja joudutaan käymään monen keskisuuren puolueen kesken. Sama kehitys nähdään todennäköisesti myös EU-vaaleissa”, arvioi Eurooppa-tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.
”Kaksi suurinta ryhmää eli EPP ja sosialistit joutuvat tukeutumaan pienempien ryhmien apuun.”
Laitaoikeisto ja toisaalta demareista vasemmalle olevat puolueet kasvattavat kannatustaan. Polarisaatio hyödyttää vihreitä.
”He ovat vastapooli oikeisto–autoritaarisille liikkeille”, sanoo tohtoritutkija Sanna Salo Tukholman yliopistosta.
Vihreän
parlamenttiryhmän 52 jäsenestä kuusi on brittejä. Jos Brexit toteutuu, pienenee ryhmä sen verran.
Suomesta voi hyvin tulla valituksi kaksi vihreää meppiä. Tällä kaudella Heidi Hautala on ollut ainoa vihreä suomalaismeppi.
Viime aikoina vihreät on ollut Euroopassa myötätuulessa. Suomen vaalimenestyksen lisäksi myös Belgiassa, Saksassa, Luxemburgissa ja Hollannissa vaalit ovat menneet vihreiltä hyvin.
Kansalaisten huoli ilmastosta on kasvanut ja nuorten koululakot ovat pakottaneet EU-parlamentin perinteisetkin puolueet puhumaan ilmastosta.
Tämä nousu ei kuitenkaan ole tuomassa niin montaa lisäpaikkaa, että sen kompensoisi vihreässä ryhmässä brittien mahdollisen.
Vihreiden europarlamenttiryhmä on EU-myönteinen ja selvemmin vasemmalla kuin vihreät
Suomessa.
EU-vaaleihin vihreät menee perinteisillä teemoilla, jotka ovat planeetan kantokyky, ihmisoikeudet ja sosiaalinen Eurooppa.
”Vaaliohjelma on häpeilemättömän vihreä. Puolustamme esimerkiksi kainostelematta pakolaisia ja turvapaikanhakijoita”, sanoo Oras Tynkkynen, joka veti Euroopan vihreiden vaaliohjelman valmistelua.
Vihreiden asemoituminen laitaoikeiston vastavoimaksi on hyödyttänyt vihreitä aiemmissa vaaleissa.
Pitkän päälle valtapuolueiden heikkous on vihreillekin ongelma, sanoo Tynkkynen. Vihreät tarvitsee nimittäin poliittisia kumppaneita.
Oikeistopopulistien kanssa vihreät ei voi tehdä yhteistyötä ja laitavasemmisto on heikko. Joissain maissa liberaalit on mahdollinen kumppani.
”Vaikka vihreät nousisi 20 prosentin puolueeksi, niin silläkään ei vielä Eurooppaa hallita. Siksi varoisin ilkkumasta demareiden surkealle tilanteelle”, sanoo Tynkkynen.
Suoraksi sosiaalidemokraattien korvaajaksi vihreistä ei nykyisellään ole.
”Vihreät ei houkuttele oikeistopopulisteista kiinnostuneita. Se ei myöskään ole itsestään selvä teollisuustyöntekijän valinta, koska vihreät ei ole savupiipputeollisuusmyönteinen tai materialistinen puolue”, tutkija Sanna Salo sanoo.
euroopan unioni eurovaalit Euroopan vihreät euroopan parlamentti
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
