Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Outokumpu
Sähköä kuluu. Terästuotanto vaatii runsaasti energiaa, joten alaa on tuettu kompensoimalla päästökaupan vaikutuksia. Kuvassa Outokummun tehdas Saksassa, jossa tuet ovat vielä suuremmat kuin Suomessa.
Selvitys: Energiaintensiivisen teollisuuden tukeminen ei vahvista kilpailukykyä
29.4.2019 17.06
Energiaverojen palautukset eivät ole parantaneet yritysten taloudellisia tuloksia, työllisyyttä tai energiatehokkuutta, arvioi tuore valtioneuvoston teettämä selvitys.
Teollisuudelle annettuja veronpalautuksia on perusteltu nimenomaan kilpailukyvyn tukemisella.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin selvityksen mukaan tuen piiriin vuonna 2011 päässeiden yritysten tuotannon arvo kehittyi vuosina 2010–2016 heikommin kuin tuen ulkopuolelle jääneiden yritysten tuotannon arvo.
Tutkijoiden mukaan energiaverojen palautusjärjestelmästä voitaisiin luopua ilman että se vaikuttaisi etua nauttineiden yritysten kannattavuuteen. Yksi tapa olisi alentaa sähköveroa.
”Kaikkia toimialoja yhdenmukaisesti kohteleva tapa kompensoida energiaverojen palautusten poistaminen olisi puolestaan palautusten kompensoiminen yhteisö- eli yritysveron laskulla.”
Raportin mukaan myöskään päästökauppakompensaatiolla ei ole ollut vaikutusta
kilpailukykyyn.
Kyseessä on tietyille teollisuuden aloille suunnattu tuki, jonka tarkoituksena on hyvittää sitä, että päästökauppa nostaa sähkön hintaa.
Tämän kompensaation merkitys vähenee lähivuosina entisestään, kun Olkiluoto 3 otetaan käyttöön. Päästöttömän sähkön osuuden arvioidaan nousevan Suomessa jo yli 85 prosenttiin.
”Silloin päästökauppakompensaation mahdollinen merkitys uusien tuotantolaitosten sijoittumispäätöstenkin osalta muuttuu nykyistä vaikeammin perusteltavaksi”, raportissa todetaan.
Tulevaisuudessa päästöoikeuden hinnannousu parantaa Suomen kilpailukykyä suhteessa niihin maihin, joissa päästöttömän sähköntuotannon osuus on pienempi.
Raportissa todetaan, että jos vastaava yritystukipanostus haluttaisiin jatkossakin kohdentaa kilpailukyvyn parantamiseen, tehokkaampaa olisi kohdentaa tuki toisin.
”Keinoina voisi olla yritysten kannustaminen investoimaan energiantehokkuuden lisäämiseen tai siirtymään sellaisten puhtaampien teknologioiden käyttöön, joissa päästökaupan aiheuttamien suorien kustannusten rasite on pienempi.”
Yritystuet saattaa hyvinkin olla yksi aihe, josta väännetään pian käynnistyvissä hallitusneuvotteluissa. Esimerkiksi vihreät ilmoitti tänään maanantaina hallitustunnustelija Antti Rinteelle olevansa valmis karsimaan ympäristölle haitallisia tukia ja tehottomia yritystukia noin miljardilla eurolla.
SDP:n kanta asiaan on häilyvä. Rinne on puhunut enemmän tukien uudistamisesta kuin karsimisesta.
”On elämän ja kuoleman kysymys, miten ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä. Mutta en halua olla selittelemässä kymmenilletuhansille työnsä menettäville ihmisille, että tuet noin vain lopetettiin, kun piti ilmastoa puolustaa. Yritystukia pitää ensi vaalikaudella muuttaa. Järjestelmää pitää asteittain kääntää niin, että se palkitsee ekologisia ratkaisuja esimerkiksi viennissä”, Rinne vastasi viime syksynä Vihreän Langan kysymykseen ympäristölle haitallisista tuista.
Kun ympäristöjärjestöt kysyivät vaalien alla puolueiden kantoja, suurimmista puolueista vihreät ja keskusta kannattivat päästökaupan kustannuksien kompensaation lakkauttamista. Kokoomus ja perussuomalaiset vastustivat lakkautusta ja SDP jätti vastaamatta.
Yritystukia yritettiin uudistaa jo päättyneellä vaalikaudella, mutta asiaa valmistellut työryhmä ei löytänyt asiasta sopua.
energia sähkön hinta sähkö teollisuus yritystuet hallitusneuvottelut
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
