Koululainen voi johtaa ilmastoliikettä, vaikka denialisti ei sitä uskoisikaan

25.3.2019

Riikka Suominen

Riikka Suominen on Vihreän Langan päätoimittaja.

Ilmastohuoli on vain ilmastoteollisen kompleksin juoni, jolla se tienaa rahaa ja kasvattaa valtaansa.

Näin väittävät viime viikkoina esiin kömpineet ilmastonmuutoksen kieltäjät. 

MTV3:n aamutelevision sohvalla toimittaja–kirjailija Matti Virtanen sai esimerkiksi vastaanpanematta väittää, että meteorologian professori Timo Vesala ja moni muu tienaa ilmastonmuutoksella.

Samanlaiset väitteet ilmastoteollisuuden rahoista ja ilmastoliikkeen taustavoimista toistuvat netissä.

Pääosin nimettömät bloggaajat väittävät, että kansalaisten ennennäkemättömän ilmastokiinnostuksen taustalla on näkymätön organisaatio ja/tai paljon rahaa.

Koululakkoilija Greta Thunbergin vanhempien spekuloidaan tienaavan tytön aktivismilla. Suomalaista Ilmastoveivi-kampanjaa väitetään harhautukseksi, jonka taustalla olisivat muut henkilöt kuin kampanjan vetäjä Laura Kolehmainen.

Denialistien väitteet ovat ovelia. On mahdotonta kiistää sitä, että tutkijoille tosiaan maksetaan palkkaa ja että perhe, ystävät ja aikuiset tukijat varmasti auttavat nuoria ilmastoaktivisteja.

Pahimmillaan denialistit onnistuvat tällaisilla löysillä syytöksillä kääntämään ilmastokeskustelun sivupoluille. Ei ole mielekästä alkaa väitellä siitä, mikä on kohtuullinen palkka ilmastoprofessorille.

Mistä väitteet taloudellisista salaliitoista ilmastoliikkeen takana ovat yhtäkkiä pulpahtaneet pinnalle?

Väite on tyypillinen denialisteille, eli ilmastonmuutoksen kieltäjille, sanoo psykologian tutkija Kirsti M. Jylhä.

Taktiikkana on vähätellä ilmastoviestin tuojaa tai yrittää viedä hänen uskottavuutensa. Maailmalla se voi tapahtua vaikka salakuvaamalla ilmastotutkija autoilemassa tai haastamalla hänet oikeuteen.

”Nuorta, erityisesti naispuolista, henkilöä vähätellään väittämällä, ettei tämä voi olla itsenäinen toimija. Taustalla on pakko olla muita, kuten vanhemmat tai miespuoliset kollegat, jotka ovat vain valinneet keulakuvaksi nuoren”, Jylhä sanoo.

Hän tutkii Tukholman tulevaisuudentutkimusinstituutissa ilmastonmuutoksen kieltäjiä. Nuorena naistutkijana Jylhä on saanut itsekin kuulla samoja väitteitä.

”Minuakin pidetään uhrina. Väitetään, etten minä ole oikea tutkija, vaan ohjaajani ja kokeneemmat kollegat ovat manipuloineet ideoitani.”

Väitteen taustalla on denialistien maailmankuva, joka on usein  hierarkinen ja auktoritäärinen. Sellaisessa maailmankuvassa tytöt tai nuoret naiset eivät voi olla kansalaisliikkeen johtajia.

Heitä voi hämmentää, että ympäri maailmaa ilmastolakkoja johtavat juuri nuoret naiset.

Väite, että ilmastonmuutoksen tutkimus olisi epäluotettavaa, koska tutkija saa palkkaa, on Jylhästä erikoinen.

”Miksi tutkimukseen ei saisi laittaa rahaa? Jos tutkija saa palkkaa, miksi se kumoaisi koko tieteenalan? Kyllä joku toinen ammattivalinta todennäköisesti toisi pitkällä koulutuksella enemmän palkkaa.”

Esimerkiksi ilmastotutkija Kathrine Hayhoe on nostanut esiin, että hän tienaisi todennäköisesti huomattavasti enemmän öljyteollisuuden palveluksessa kuin akateemisessa maailmassa.

Juuri tämä on denialistien salaliittoväitteessä outoa.


Toki ilmastotoimissa liikkuu rahaa ja päästövähennykset tarjoavat taloudellisia mahdollisuuksia. Tätä mieltä olivat suomalaiset isot yritykset jo vuonna 2015. Nämä mahdollisuudet siivittävät eittämättä myös esimerkiksi elinkeinojärjestö EK:n tiukkoja ilmastokantoja.

Jos epäilee ilmastotoimissa liikkuvaa rahaa, kannattaa huomata, että sitä liikkuu saastuttamisessa moninverroin. Fossilliteollisuus on yksi maailman vaikutusvaltaisimpia teollisuudenaloja. Economist-lehden mukaan suurilla öljy-yhtiöillä on enemmän painoarvoa kun pienillä valtioilla.

Viimeksi viime viikolla Euroopan parlamentti kuuli asiantuntijoita siitä, miten öljyjätti Exxon Mobile on vaikeuttanut ilmastopolitiikkaa.

Se, että näiden yhtiöiden tiedetään lobanneet ilmastotiedettä vastaan, ei näytä haittaavan denialisteja, mutta tutkijoiden ja nuorten naisten aktiivisuus haittaa.

ilmastodenialismi  ilmastolakko  kirsti jylhä