Sammeli Heikkinen

Suomen luonnon köyhtyminen jatkuu – linnut ja tunturien lajit erityisessä hädässä

8.3.2019 11.25

Lasse Leipola

Suomen luonnon tila on heikentynyt tällä vuosikymmenellä. Tänään perjantaina julkaistun uhanalaisuusarvioinnin mukaan Suomessa on yli kaksituhatta uhanalaista lajia.

”Sanoma on hälyttävä. Lajien uhanalaistuminen ja luonnon köyhtyminen on pysäytettävä nyt heti. Pelissä on myös ihmisten hyvinvointi, sillä elämämme rakentuu luonnon monimuotoisuuden varaan”, sanoo Suomen WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.

Uhanalaisten lajien osuus arvioidusta lajeista on kasvanut vuosituhannen vaihteen 8 prosentista noin 12 prosenttiin. Vuonna 2010 osuus oli 10 prosenttia. Elinvoimaisia on vain kaksi kolmasosaa Suomen eläin- ja kasvilajeista.

Kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen tavoitteena on ollut luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä. Suomi ei tule saavuttamaan tätä tavoitetta.

Tuoreen selvityksen tulos tukee synkkää yleiskuvaa Suomen luonnon tilasta. Viime vuoden lopussa julkaistun arvion mukaan puolet suomen luontotyypeistä, eli erilaisista elinympäristöistä, on uhanalaisia.

Merkittävimmät syyt lajien heikkenemiselle ovat metsien käyttö, niittymäisten ympäristöjen kasvaminen umpeen ja rakentaminen.

Suurin osa uhanalaisista lajeista elää niin sanotuissa perinneympäristöissä, eli niittymäisissä olosuhteissa, sekä metsissä. Ilmastonmuutos aiheuttaa ongelmia esimerkiksi tunturien lajeille.

”Tunturipaljakat ovat lajistoltaan köyhiä alueita, mutta uhanalaisten lajien osuus on siellä suuri”, sanoo ympäristöneuvos Esko Hyvärinen ympäristöministeriöstä.

Erityisen huono on lintujen ja sammalten tila, sillä molemmissa ryhmissä uhanalaisten lajien osuus on noin kolmanneksen.

Esimerkiksi hömötiaisen tilanne on heikentynyt vuosikymmenen alusta. Tuolloin se luokiteltiin vielä vaarantuneeksi lajiksi, mutta nyt se on erittäin uhanalainen. Syynä on erityisesti lajille talvehtimisessa tärkeiden vanhojen metsien väheneminen. Eikä kyse ole pelkästään hömötiaisesta.

”Mitä enemmän laji suosii vanhoja metsiä, sitä huonommin sillä menee”, kiteytti akatemiatutkia Aleksi Lehikoinen luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) joutuikin vastaamaan tiedotustilaisuudessa kysymykseen hallituksen lisäämistä metsähakkuista.

”Hakkuumääristä ja hiilinieluista puhutaan paljon, mutta kysymys on relevantimpi monimuotoisuuden kohdalla. Metsät tarjoavat ihmisille monenlaisia asioita ja on yhteiskunnallisen keskustelua tulos, painotetaanko taloudellista näkökulmaa vai virkistystä, hiilinieluja tai luonnonmonimuotoisuutta”, Tiilikainen sanoi.

Kevään vaalien tulos on tärkeä myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. WWF:n Rohweder toivoo, huhtikuussa valittavilta kansanedustajilta selkärankaa luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen.

”Hyvät aikeet eivät auta edelleen uhanalaistunutta hömötiaista tai äärimmäisen uhanalaista ankeriasta. Luonnonsuojelun rahoitusta on kasvatettava moninkertaiseksi, jotta lajien suojelemiseksi laaditut suunnitelmat voidaan panna toteen.”

Yksi konkreettinen tapa muuttaa kehityksen suuntaa olisi laajentaa metsiensuojeluohjelma Metsoa, jonka rahoituksesta Sipilän hallitus leikkasi.

Ympäristöministeri Tiilikainen esitti perjantaina, että seuraava hallitus voisi laajentaa luonnonsuojelualueiden hankintaa soihin, kosteikkoihin ja lintuvesiin.

”Myös ennallistaminen on tärkeää, sillä jo hankittujen alueiden suojeluarvon parantaminen on kustannustehokasta.”

Selvityksessä korostetaan, että pelkät suojelualueet eivät riitä, vaan luonnonmonimuotoisuus pitäisi huomioida kaikessa luonnonvarojen ja alueiden käytössä.

Lehikoinen nosti esiin esimerkkinä luomutuotannon suosimisen karjataloudessa. Suurempi hyönteisten määrä tarjoaisi ravintoa linnuille.

”Lintutiheys on suurempi luomutilojen ympäristössä kuin tavanomaisessa tuotannossa”, Lehikoinen sanoi.

luonnon monimuotoisuus  biodiversiteetti  linnut  luonto  luonnonsuojelu  metso  metsät  hiilinielut  hakkuut  metsäteollisuus 

Tweet