Nainen, haluatko huomiota miehiltä? Näin onnistut!

5.3.2019

Riikka Suominen

nainen, haluatko satoja vastauksia somekommentillesi, reilusti uusia Twitter-seuraajia ja pyynnön tulla keskustelemaan podcastiin?

Se on helppoa. Kyseenalaista talouskasvun välttämättömyys Suomessa. Huomio on taattu.

Sain tuta tämän viikonloppuna.

Olin lauantaina töiden puolesta seuraamassa nuorten ilmastokokousta Finlandia-talolla Helsingissä. Tilaisuudessa järjestettiin puolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajien paneeli. Vihreitä nuoria edusti paneelissa sen toinen puheenjohtaja Amanda Pasanen.

Olin vajonnut yleisössä seminaarihorrokseen ja räpläsin puhelintani, kun kuulin Pasasen äänen. Hän sanoi suunnilleen, että "me länsimaissa emme tarvitse enää talouskasvua. Lisäraha ei tee meitä onnellisemmaksi. Sen sijaan meidän pitää miettiä hyvinvointi niin, ettei se enää ole niin riiippuvainen talouskasvusta".

Vastaus liittyi siihen, että jatkossa hyvinvointi pitää turvata niin, että rajalliset luonnonvarat riittävät ja ilmastopäästöt vedetään nollaan.

Nuorista vaikuttajista koostuva yleisö antoi Pasasen vastaukselle spontaanit aplodit. Lähinnä yleisön innostuneen reaktion vuoksi kirjoitin kirjoitusvirheitä vilisevän tviitin.

"Emme länsimaissa enää tarvitse #talouskasvu:a. Raha ei tee meitä onnellisemmaksi. Pitää miettiä hyvinvointi siltä kannalta, ettei se enää ole niin riiippuvainen talouskasvsusta", sanoo @PasanenAmanda ja saa #meidänlmasto yleisöltä spontaanit aplodit.

— Riikka Suominen (@Riikka_Suominen) 2. maaliskuuta 2019

Tviitistä alkoi lievästi sanottuna vilkas keskustelu, johon osallistui toistasataa ihmistä: tutkijoita taloustieteilijöitä, kaksi kansanedustajaa, tunnettu diplomaatti, ison pankin ekonomisti, ilmastopaneelin jäsen, kaksi Sitran asiantuntijaa sekä lukuisia muita Twitterin-käyttäjiä.

Keskusteluun osallistui lähes pelkästään miehiä. Ainoastaan kymmenen nimellään kommentoinutta oli naisia.

Kommenteissa oli erikoisia piirteitä. Keskustelen somessa jatkuvasti politiikasta, ilmastosta ja maahanmuuttopolitiikasta. Mikään toinen aihe ei ole herättänyt näin kiihkeää reaktiota.

Siinä, että tviitti nosti esille jatkuvan talouskasvun ongelmat nähtiin haikailuita kommunismiin ja täydellistä talouden tai tosiasioiden ymmärtämättömyyttä. Talouskasvukritiikki nähtiin tunteellisena hössötyksenä.

Heittipä yksi kommentoija, että "tviitin perusteella voisi ehdottaa, että naisilta ja alle 35-vuotiailta viedään äänestysoikeus".

Kun tviittaa, on tavoite tietenkin herättää keskustelua. Olen kiitollinen tviittini saamasta kiinnostuksesta. Minut pyydettiin jopa podcastiin puhumaan aiheesta. Harvoin olen saanut tviiteilleni näin arvovaltaista kommentoijajoukkoa. Osa kommenteista oikeasti argumentoi aiheeseen liittyen ja antoi ajateltavaa.

Hyväksyn sen, että Suomi-Twitterin enemmistö kannattaa nykyistä jatkuvaan talouskasvuun perustuvaa mallia. Vastentahtoisesti kestän sen, että Twitter on miesten dominoima alusta.

Mutta kollektiivinen reaktio, jonka talouskasvukritiikki saa vastaansa, on ongelma. Jos nainen kyseenalaistaa talouskasvun, miehet rientävät paikalle kertomaan, miten asiat ovat.

On ongelma, jos talouskeskustelu on täysin sukupuolittunutta ja mieskeskustelijat suhtautuvat naisten avauksiin alentuvasti.

Reaktio oli opetus siitä, että Suomessa vallitsee yksi totuus taloudesta. Siinä talouskasvu tarkoittaa kehitystä, eikä jatkuvaa kasvua pidä kyseenalaistaa.

On kolkko ajatus, että kaikki hyvä kumpuaisi talouskasvusta. Yhteiskunnassa tehdään jatkuvasti hyvää, joka ei näy BKT:ssä. Ja käänteisesti: Suomen BKT on puolitoistakertaistunut vuodesta 1995. Hyvinvointivaltion palvelut eivät ole puolitoistakertaistuneet.

Tänään julkaistu valtioneuvoston  tulevaisuusselonteon toinen osa sanoo saman: ”Käytännössä hyvinvointi voi kuitenkin kasvaa myös ilman talouskasvua, eikä talouskasvu aina välttämättä tarkoita hyvinvoinnin kasvua.”

Miten säilyttää hyvinvointivaltio niin, ettei ilmasto lämpene yli 1,5 asteella?

Tämä yhtälö on Suomen – jopa maailman – kohtalonkysymys. Siitä on voitava keskustella. Myös naisten, ei-taloustieteilijöiden ja nuorten on voitava puhua siitä. Lopulta yhtälön ratkaisussa painavat ihmisten arvot. Jopa  makrotaloustiede ja valtiovarainministeriön laskelmat perustuvat ihmistieteisiin, talous ei ole luonnonlaki.

Hyvinvointivaltion ylläpito ja eläkkeemme riippuvat nyt jatkuvasta kasvusta. Planeetan rajat alkavat tulla vastaan luonnonvarojen käytössä ja ilmastopäästöt on vedettävä lähivuosikymmeninä nollaan.

Näissä oloissa jatkuva kasvu on erittäin vaikea yhtälö. Toistaiseksi päästötöntä ja luonnonvaroja säästävää jatkuvaa kasvua ei ole nähty.

Meidän on puhuttava siitä, olemmeko valmiita tinkimään talouskasvusta, jos ilmastonsuojelu sitä vaatisi.

Minä aion jatkaa keskustelua aiheesta. Toivon, ettei sitä jatkossa tarvitse tehdä pelkästään herraseurassa.

talouskasvu  degrowth 

Tweet