Lasse Leipola

Tieteelle takaisku Puolan ilmastokokouksessa – ”Käsittämätöntä, jos raporttia ei noteerata”

10.12.2018 15.40

Lasse Leipola

Katowicen ilmastokokous on vaarassa jättää kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuisen ilmastoraportin huomioimatta.

Lauantaina käydyssä neuvottelussa ei päästy sopuun, millä sanoilla puolentoista asteen raporttiin pitäisi viitata.

”Tutkijat tekivät valtavasti töitä saadakseen raportin valmiiksi tähän kokoukseen”, IPCC:n viestintäjohtaja Jonathan Lynn sanoi maanantaina Katowicessa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Hän korosti IPCC:n edustavan tiedettä eikä politiikkaa. Hän kuitenkin muistutti, että maailman maat tilasivat raportin yksimielisellä päätöksellä Pariisissa vuonna 2015 ja hyväksyivät sen pääviestit lokakuussa Etelä-Koreassa.

Kaikki muut maailman maat olisivat halunneet ”toivottaa raportin tervetulleeksi”, mutta Kuwait, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat vastustivat. Näille neljälle maalle olisi käynyt merkintä ”panee merkille”, mutta kun asiasta ei päästy sopuun, viittaus on nyt jäämässä kokonaan pois kokouksen päätösasiakirjasta.

Huolestuneiden tiedemiesten liiton strategiajohtaja Alden Meyerin mukaan kiistellyllä sanavalinnalla on suuri merkitys, sillä kyseessä on kannanotto siihen, pyritäänkö lämpeneminen rajoittamaan puoleentoista asteeseen vai ei.

”Lauantaina moni maa olisi halunnut vielä tiukemman sanamuodon, kuten esimerkiksi 'toivottaa tervetulleeksi kiireellisen ja huolestuttavan raportin'”, Meyer sanoi maanantaina Katowicessa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Nyt asia on ennen kaikkea kokouksen puheenjohtajan käsissä, sillä asia noussee vielä esiin viimeistään kokouksen päättävässä täysistunnossa. Meyer toivoi, että Puola saa sovun aikaan.

”Olisi käsittämätöntä, jos raporttia ei noteerattaisi mitenkään loppuasiakirjassa.”

Maanantaista lähtien neuvotteluihin ottavat osaa myös ministerit yli 120 maasta. Suomea edustaa kokouksessa ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.).

Vaikka IPCC-raporttia ei noteerattaisi muodollisesti, on kokoukselta odotettu linjausta siitä, että nykyisiä päästövähennyssitoumuksia on kiristettävä vielä lähivuosina.

Tätä viestiä toistivat tänään maanantaina myös aiempien ilmastokokousten puheenjohtajat Laurent Fabius (Pariisi 2015) ja Manuel Pulgar-Vidal (Lima 2014).

”Tarvitaan selkeä signaali, että maat ovat valmiita kiristämään tavoitteitaan”, nykyään WWF:n kansainvälistä ilmasto-ohjelmaa johtava Pulger-Vidal sanoi maanantaina Katowicessa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Hänen mukaansa asiasta pitää saada selvyys Katowicessa, jotta maat ehtivät valmistella uudet sitoumukset 2020 mennessä.

Fabiusin ja Pulgar-Vidalin lehdistötilaisuuteen osallistunut Katowicen kokouksen puheenjohtaja, puolalainen Michal Kurtyka korosti, että lopputulos on kaikkien maiden käsissä.

”Tunnemme vastuun harteillamme ja teemme kaikkemme, mutta onnistuminen on osapuolten käsissä.”

Ministerien asialistalla kiireellisimpänä on kuitenkin Pariisin ilmastokokouksen sääntöjä koskevien erimielisyyksien ratkominen.

Ensimmäisen viikon neuvottelussa niin sanotun sääntökirjan luonnosta saatiin selkiytettyä, mutta vaikeimmat kysymykset – kuten se, millaisia joustoja köyhimmät maat saavat – ovat ratkaisematta.

Varsinkin kehitysmaat odottavat myös saavansa toisen kokousviikon aikana aiempaa selvempiä linjauksia ilmastorahoituksen tulevaisuudesta.

Saksa kaksinkertaisti kokouksen alla rahoituksensa vihreään ilmastorahastoon 750 miljoonasta eurosta puoleentoista miljardiin.

”Rahoitus ajaa ilmastonmuutoksen torjuntaa eteenpäin. Toivomme, että muut seuraavat Saksan esimerkkiä, sillä vain todellinen rahat johtaa todellisiin tekoihin”, rahoitusasiantuntija Kashmala Kakakhel sanoi maanantaina järjestetyssä kansalaisjärjestöjen tiedotustilaisuudessa.

Kokouksen on määrä päättyä perjantaina, mutta viimeiset ratkaisut venyvät todennäköisesti ainakin lauantaille.

ilmastotiede  ilmastoneuvottelut 

Tweet