Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Lasse Leipola
He välittivät. Sadat mielenosoittajat marssivat Helsingissä syksyllä 2015 hallituksen kaavailemia – ja myöhemmin toteuttamia – leikkauksia vastaan.
Järjestöt ajetaan marginaaliin kehitysyhteistyössä: ”Toimimme aivan kipurajalla”
27.8.2018 15.13
Kehitysjärjestöjen rahoitus on ensi vuoden budjetissa riittämätön, varoittaa kattojärjestö Kepa.
Sipilän hallitus leikkasi heti ensimmäisessä budjetissaan vuonna 2015 ankarasti kehitysyhteistyön määrärahoista. Sen jälkeen kehitysyhteistyön rahoitusta on vähitellen palautettu, mutta sitä suunnataan entistä enemmän yrityksille ja kansainvälisille toimijoille.
Järjestöjen osuus on sen sijaan jäänyt 65 miljoonaan euroon. Kun koko kehitysyhteistyön potti kasvaa, järjestöjen tuen osuus pienenee. Kepan mukaan järjestöjen osuus oli ennen leikkauksia 14 prosenttia ja nyt vajaa 7 prosenttia.
”Järjestöjen osaaminen, työn tukeminen ja suomalaisten osallistaminen järjestöjen kautta kehitysyhteistyöhön pitäisi nähdä inhimillisenä ja strategisena panostuksena tulevaisuuteen”, sanoo kehitysyhteistyön kattojärjestön toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi Kepan tiedotteessa.
Osalle järjestöistä edessä on uusia leikkauksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo leikata rauhanjärjestöjen tukea lähes neljänneksellä.
”Avustusta saavien järjestöjen ja ryhmien määrä – ja sitä kautta asiantuntijoiden määrä – on vähentynyt vuosi vuodelta. Toimimme aivan kipurajalla, ja olemme vedonneet hallitukseen, jotta se peruisi uudet leikkaukset”, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Kun verrataan vuosien 2016 ja 2019 talousarvioita, paljastuu, minne kehitysyhteistyön kasvu kohdistuu. Eniten uutta rahaa on laitettu Maailmanpankin ja YK-järjestöjen rahoitukseen, EU:n kehityshankkeisiin sekä niin sanottuun korkotuki-instrumenttiin. Niiden rahoitus on noussut kolmessa vuodessa yhteensä lähes 90 miljoonaa euroa.
Sen sijaan humanitaarisen avun ja järjestöjen summa on pysynyt lähes ennallaan – yhteensä hieman alle 140 miljoonassa eurossa.
Varsinaisen kehitysavun ulkopuolella Suomi on vuodesta 2016 lähtien käyttänyt yli sata miljoonaa euroa vuodessa niin sanottuihin kehityspoliittisiin finanssisijoituksiin eli kehitysmaiden oman yritystoiminnan tukemiseen.
Koska tässä suurelta osin Finnfundin kautta kulkevassa rahassa on kyse lainoista tai sijoituksista, rahojen odotetaan palautuvan eikä näitä eriä lasketa valtion budjetissa varsinaisiksi menoiksi. Siitä huolimatta ne lasketaan kehitysyhteistyöksi.
Ensi keväänä kautensa päättävä hallitus pitää yhä pitkän aikavälin tavoitteena kehitysyhteistyön osuuden nostamista 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
Edellisen hallituksen loppumetreillä vuonna 2014 osuus oli 0,59 prosenttia. Ensi vuonna sen arvioidaan jäävän 0,41 prosenttiin.
kehitysyhteistyö finnfund järjestöt yritykset budjetti
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
