Zabou Carriere

EU-parlamentti vaatii tiukempia sääntöjä lobbareille

16.5.2008 9.31

Taina Tervonen

Euroopan parlamentti haluaa pakottaa lobbarit nykyistä avoimempaan toimintaan. Parlamentti vaatii lobbareille pakollista rekisteröitymistä ja tulolähteidensä julkistamista. Lobbausta harjoittavien kansalaisjärjestöjen ja ajatushautomojen, joilla ei yleensä ole erillistä lobbausbudjettia, tulee ilmoittaa kokonaisbudjettinsa ja sen jakautuminen päärahoituslähteiden mukaan.

Parlamentti äänesti asiasta täysistunnossaan viime viikon torstaina. Tulos oli tiukempi kuin kokoomuksen entisen euroedustajan, nykyisen ulkoministerin Alexander Stubbin valmistelema mietintö. Stubb oli vapaaehtoisen rekisteröitymisen kannalla.

Konservatiivit ja liberaalit saivat esitykseen läpi lievennysehdotuksia. Esimerkiksi juristien katsotaan olevan lobbareita vain, jos näiden ”tarkoituksena on vaikuttaa politiikkaan pikemmin kuin tarjota apua tai antaa oikeudellista neuvontaa”.

”Suuri osa ammattilobbareista on juristeja ja suuri osa lobbauksesta on naamioitavissa lailliseksi neuvonnaksi”, paheksui vihreiden edustaja Satu Hassi. Hän harmitteli, ettei vaalirahoitus kuulu lobbaussääntöjen piiriin.

Parlamentin mukaan lobbaus on ”toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan EU:n politiikan muotoutumiseen ja toimielinten päätöksentekoon”. Lobbareita voivat olla lakimiesten lisäksi ammattilobbaajat, yritysten lobbaajat, kansalaisjärjestöt, ajatushautomot, ammattiliitot ja –yhdistykset, työnantajajärjestöt sekä järjestöt.

Europarlamentin mukaan mietintöesityksen esittelijä voi halutessaan liittää mietintöön niin sanotun lainsäädännöllisen jalanjäljen, eli luettelon valmistelun aikana kuulluista lobbareista.

Sääntöjen tarkoituksena on luoda yhteinen rekisteri kaikille EU:n toimielimissä työskenteleville lobbareille. Yhteisymmärrystä aikataulusta ei kuitenkaan saavutettu. Neuvoston, parlamentin ja komission yhteisen työryhmän on tarkoitus tarkastella yhteisrekisterin vaikutuksia vuoden 2008 loppuun mennessä.

Vihreät toivoivat, että rekisteri olisi tullut voimaan ennen vuoden 2009 eurovaaleja. Läpinäkyvyyden puolesta kampanjoiva kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä Alter-EU kritisoi aikataulua niin ikään lepsuksi.

Parlamentilla on ollut yli kymmenen vuotta käytössä oma lobbarirekisteri. EU-komissaari Siim Kallas ilmoitti täysistunnon jälkeen, että komissio avaa oman lobbarirekisterin 23. kesäkuuta. Siihen kirjautuminen on toistaiseksi vapaaehtoista. Tarkoitus on kokeilla rekisterin toimintaa käytännössä ennen mahdollisen yhteisrekisterin avaamista.

Brysselissä arvioidaan olevan noin 15 000 lobbaria ja 2 500 lobbausta harjoittavaa yhteisöä.

Näin lobataan

• Lounaspalaverit. Keskustelu luistaa aina paremmin hyvän ruuan ja viinin kyydittämänä. Lasku menee lobbarin piikkiin.
• Laillinen neuvonta. Lobbari selittää lainsäädäntöä EU-edustajalle. Usein lobbarit toimittavat valmiita muutosehdotuksia edustajille.
• Asiantuntijat. Asiantuntijaryhmillä on yhä suurempi merkitys komission lakiesityksissä. Alter-EU:n 44 ryhmää koskevan tutkimuksen mukaan joka neljännessä ryhmässä yli puolet jäsenistä oli teollisuuden lobbareita. Tietoa ryhmien koostumuksesta on erittäin vaikea saada.
• Kansallinen etu. Yksittäisten yritysten etu esitellään usein kansallisena etuna. Lufthansa on yhtä kuin Saksan etu, Areva yhtä kuin Ranskan etu.
• ”Heiluriovet”. EU:n korkeat virkamiehet siirtyvät eläkepäivillään lobbareiksi.
• Kampanjat. Yleishyödylliseksi esittäytyvien kampanjoiden takaa paljastuu pr-toimistoja ja ammattilobbarien verkostoja.

 

lobbaus  politiikka 2.0 

Tweet