Hanne Salonen / Eduskunta

Sote huojuu, mutta mihin se voisi vielä kaatua? ”Pelkona on, että tästä tulee aktiivimallin kaltainen näytelmä”

26.4.2018 13.31

Jenni Leukumaavaara

”Tämä on sotien jälkeisen ajan tärkein lakikokonaisuus. Siksi olen erittäin huolissani siitä, miten keskeneräinen ja puutteellinen lainsäädäntö yhä on”, vihreiden kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Outi Alanko-Kahiluoto sanoo.

Hän myöntää, että sote-uudistus ”ottaa aika armottomasti päähän”.

Sipilän hallitusohjelman alkuperäinen kirjaus sotesta ja sen marssijärjestyksestä oli sellainen, jonka vihreätkin mielellään olisivat hyväksyneet.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan ensin piti purkaa rahoituksen monikanavaisuus ja perustaa nykyistä suuremmat sotealueet. Vasta lopuksi oli tarkoitus lisätä harkitusti valinnanvapautta.

Kun uudistuksesta tuli poliittinen sopimus, jossa keskusta saa kahdeksantoista maakuntaansa ja kokoomus laajan valinnanvapauden, kokonaisuudesta tuli sekava. Vastoin alkuperäisiä tavoitteita se todennäköisesti heikentää palveluja sekä lisää eriarvoisuutta ja kustannuksia.

Kansanedustajilla on yli tuhat sivua sote- ja maakuntauudistukseen liittyvää lainsäädäntöä käsissään. Kansanedustajat äänestävät laeista viimeistään kesäkuun puolivälissä, jotta ne olisivat voimassa heinäkuun alussa. 

Kansanedustajat eri puolueista kertovat, että kiire lakipaketteja käsittelevissä valiokunnissa on kova, ja se näkyy työn jäljessä. Hallituspuolueiden edustajatkin myöntävät, että valuvikoja on, mutta uudistusta pusketaan silti eteenpäin.

”Pelkään, että tässä käy samoin kuin aktiivimallin kanssa”, Alanko-Kahiluoto sanoo. 

Viime syksynä perustuslakivaliokunta käsitteli aktiivimallia ja lausui painokkaasti, että aktiivimalli asettaa työttömät eri asemaan eri puolilla Suomea. Mallin käyttöönoton jälkeen Kelan tilastot työttömyysturvan leikkauksista osoittivat valiokunnan huolet oikeiksi.

”Huoleni on, että sama näytelmä toistuu sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdalla. Voiko perustuslakivaliokunnasta tulla niin tiukkaa lausuntoa, että se voisi estää lain läpimenon, kun nyt on jo tiedossa, että se rikkoo yhdenmukaisuutta”, Alanko-Kahiluoto pohtii.

Hallitus on rajoittanut esimerkiksi kuultavien asiantuntijoiden määrää valiokunnissa. Alanko-Kahiluodon mukaan se on ongelmallista, koska lakipaketti on niin iso.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ole ehtinyt käydä läpi temaattisia, kriittisiä kokonaisuuksia, kuten neuvolapalveluiden tai päihde- ja mielenterveyspalvelujen tulevaisuutta.

Molemmat ovat esimerkkejä palveluista, joissa on nykyisellään pyritty yhä tiiviimpään integraatioon, eli siihen, että tarvittavat palvelut saa samasta paikasta.

Hallitus on toistellut, että korjauksia lakiin ja käytäntöihin voidaan tehdä pitkin matkaa. Puutteellista rahoitusta tai integraation katkeamista se tuskin kuitenkaan on korjaamassa.

Lakiesityksen mukaan järjestelmä rakennetaan niin, että terveys- ja sosiaalipuoli eivät voi tehdä yhtä tiivistä yhteistyötä kuin tällä hetkellä.

Kansalainen valitsee joko maakunnan liikelaitoksen tai yksityisen sote-keskuksen puoleksi vuodeksi kerrallaan. Sote-keskukset eivät kuitenkaan voi tarjota sosiaalipalveluja, koska ne ovat viranomaistoimintaa.

”Se on vähän kuin rakentaisi tosi huonon talon ja korjailisi sitä sitten seuraavat vuodet. Mitä järkeä siinä on? Se voi joka tapauksessa luhistua, jos perustus ei ole kunnossa”, Alanko-Kahiluoto sanoo.

”Julkisuudessa ei ole käyty tarpeeksi keskustelua siitä, mitä kaikkea tämä uudistus tarkoittaa. Väitän, että kansalaiset eivät tiedä, mitä heidän palveluilleen tapahtuu.”

Aiemmat sote-uudistukset ovat tyssänneet perustuslakivaliokuntaan, joka katsoo lakeja yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta.

Tällä hallituskaudella perustuslakivaliokunta torppasi valinnanvapauslain, jota nyt on uudistettu.

Sote-paketti voi siis kaatua yhdenvertaisuuden ongelmiin. Mutta miksi yhdenvertaisuus ei toteutuisi uudessa mallissa?

Maakunnat ovat hyvin erilaisia kooltaan ja väestöpohjaltaan. Maakunnat eivät voi varmistaa, että maakunnan sisällä ihmiset ovat yhdenvertaisessa asemassa eivätkä myöskään sitä, että maakunnat olisivat keskenään yhdenvertaisia. 


Maakuntien liikelaitoksilla on oltava valmius pyörittää myös yksityisille sote-keskuksille kaavailtuja palveluja, jos yksityisiä yrittäjiä ei löydy, tai ne vetäytyvät markkinoilta. Palvelujen tuplarakenne voi tulla kalliiksi.

Yksityiset palveluntarjoajat eivät saa tarjota sosiaalipalveluja, koska ne kuuluvat viranomaispalveluja sisältäviin palveluihin. Yksityiset voivat tarjota vain palveluohjausta, eli kertoa mistä palvelua saa. 

Jos maakuntien liikelaitosten palveluja leikataan tiukan budjetin vuoksi, hyvätuloiset voivat paikata palveluja yksityiseltä puolelta, mutta köyhät eivät.

”Meidän pitäisi luoda järjestelmä, joka parantaa integraatiota, saa ihmiset nopeammin hoitoon ja hillitsee kustannuksia. Tämä lakiesitys toimii päinvastoin. Kustannukset tulevat kasvamaan ja palvelut tulevat heikkenemään”, Alanko-Kahiluoto tiivistää.

Hänen mukaansa vähintä mitä hallituksen pitäisi tehdä, olisi pidentää siirtymäaikoja valinnanvapauden, asiakassetelien ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönotossa. Asiakasseteleiden käyttöä pitäisi myös rajoittaa. Alanko-Kahiluodon mielestä on käsittämätöntä, että esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolat tulisivat asiakassetelien piiriin.

Vaikka lait menisivät läpi, yllätys voi piillä EU-kilpailulainsäädännössä. Ongelman ytimessä ovat maakuntien liikelaitokset ja niiden epäselvä rooli.

Korkeimman hallinto-oikeuden mielestä on epäselvää, ovatko maakuntien liikelaitokset taloudellisia vai ei-taloudellisia toimijoita. Myös oppositiopuolueet ovat vaatineet hallitusta varmistamaan EU:lta, onko valinnanvapauslaki EU:n kilpailulainsäädännön mukainen.

Jos liikelaitokset ovat taloudellisia toimijoita, niiden tukeminen sote-uudistuksessa suunnitellusti olisi EU:n säädöksissä kiellettyä valtion tukea.

Tuella varmistetaan se, etteivät liikelaitokset voi mennä konkurssiin, koska niillä on vastuu varmistaa kansalaisten palvelut siinä tapauksessa, että yksityinen sote-keskus ei siihen kykene.

Jos EU päätyisi siihen, että maakuntien liikelaitokset ovat taloudellisia toimijoita ja saavat kiellettyä valtion tukea, ne olisi pakko yhtiöittää tai malli pitäisi purkaa.

Hallitus ei halua kysyä EU:lta, koska perustuslakivaliokunta totesi viime kesänä, että yhtiöittämispakko on vastoin perustuslakia. EU-kierros myös sotkisi uudistuksen aikataulun, joka on nyt jo viritetty äärimmilleen.

sote-uudistus  maakunnat  eduskunta 

Tweet