Iiro Törmä

”Maakuntavaltuutetuilla on edessään rajut leikkaukset”

26.4.2018 13.42

Jenni Leukumaavaara

Helsingin sote-asioista vastaava apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr) sanoo, että tulevat maakuntavaltuustot joutuvat ensi töikseen tekemään hallituksen sote-uudistuksesta johtuvia kovia leikkauksia.

”Jos maakuntavaalit tulevat ajallaan, ensimmäisen kauden valtuutetun rooli tulee olemaan aika synkkä. Tällä mallilla tullaan leikkaamaan rajusti. Ei vain Helsingissä vaan koko maassa”, Vesikansa sanoo.

Samaa mieltä on vihreiden kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Outi Alanko-Kahiluoto.

Hallituksen esittämät maakuntabudjetteja ovat niin pieniä, että ne pakottavat maakunnat leikkaamaan. Budjetit eivät esimerkiksi huomioi riittävästi alueellisia eroja, ja arviot väestön ikääntymisen kuluista ovat monen asiantuntijan mukaan liian ruusuiset.

Maakunnat eivät saa verotusoikeutta, joten ne ovat täysin valtiovarainministeriöltä saamiensa rahojen varassa.

Myös päätöksenteko muuttuu, koska valtuusto voi vain sopeuttaa toimintaansa valtiovarainministeriöltä saamansa rahasumman mukaan. Maakunnat eivät voi esimerkiksi ottaa lainaa.

”Olennaista olisi, että maakunnalla olisi oikeasti valtuuksia tehdä päätöksiä esimerkiksi siitä, millä aikataululla markkinaehtoiseen malliin siirrytään. Nyt ei ole. Tästä on tulossa itsehallinnon irvikuva”, Vesikansa sanoo. 

Jo nyt on tiedossa, että Uudenmaan budjetista puuttuu 300 miljoonaa euroa. Helsingissä on säästettävä sata miljoonaa euroa. Sata miljoonaa on esimerkiksi koko vanhusten kotihoidon vuosibudjetti.

Käytännössä juustohöylä leikkaa etenkin vanhusten kotihoitoa tai vammaispalveluita, joissa Helsinki on tarjonnut parempaa palvelua kuin minimivaatimukset edellyttäisivät. Vastaavaa höyläämistä tulee muuallakin Suomessa.

”Erityisesti monisairaiden palvelut heikentyvät”, Vesikansa sanoo.

Palvelun tason pitää olla koko maakunnassa sama.

”Meidän huolemme on, että se taso ei todellakaan tule olemaan paras mahdollinen, koska rahoituksen taso on niin alijäämäinen”, Vesikansa sanoo.

Vesikansa ja Helsingin valtuusto eivät usko, että hallituksen laskelmat kolmen miljardin euron kustannusten hillitsemisestä toteutuvat. Kehysriihessä hallitus ilmoittikin varaavansa lisää rahaa uudistuksen käynnistämiseen.  

Suomen Kuvalehti uutisoi viime viikolla, että jo nykyinen hallitus on käyttänyt sote-uudistukseen yli 700 miljoonaa euroa.

Eduskunta käy parhaillaan läpi sote- ja maakuntauudistuksen jättimäistä lakipakettia. Laeista on äänestettävä viimeistään kesäkuun puolivälissä, jos ne halutaan saada voimaan heinäkuun alussa.

Heinäkuun alku on kriittinen, sillä maakuntavaalit lähestyvät. Nykyisen suunnitelman mukaan vaalit pidetään lokakuun lopulla. Vaaleihin valmistautumiseen jää noin neljä kuukautta. Se on ennätyksellisen lyhyt aika uudenlaisten vaalien järjestämiseen.

Maakuntavaalien historiallisen tiukka aikataulu on herättänyt kysymyksiä demokratian toteutumisesta. Vihreiden Helsingin varavaltuutettu, ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen teki maaliskuussa oikeuskanslerille valituksen hätäisestä aikataulusta.

Kiesiläisen mielestä lyhyt valmistautumis- ja kampanjointiaika syrjii pieniä puolueita. Myös Oulun vihreät on vaatinut maakuntavaalien siirtoa eduskuntavaalien yhteyteen ensi kevääksi. Oikeuskanslerin vastaus tullee toukokuun aikana, eli ennen eduskunnan äänestyksiä.

Hallitus ei halua jättää maakuntavaaleja ensi kevään eduskuntavaalien yhteyteen, koska se voisi estää tai vaikeuttaa sote-uudistuksen toteutusta.

Euroopan neuvoston alainen Venetsian komissio on painottanut, että vähimmäisaika vaaleihin valmistautumiseen pitäisi olla kaksitoista kuukautta.

Oikeusministeriön kansliapäällikkö Sami Manninen sanoo Vihreälle Langalle, että hallitus lähtee siitä, että ”tässä erikoislaatuisessa tilanteessa valmistautumisaika on riittävä”. Mannisen mukaan Venetsian komission linjaukset ovat luonteeltaan suosituksia.

”Maakuntavaalien vaalimenettelyt on ehdotettu säädettäviksi mahdollisimman samanlaisiksi muiden vaalien kanssa. Ne ovat tuttuja ehdokkaille ja äänestäjille”, Manninen sanoo.

Ehdotukset vaalisäännöksiksi on annettu eduskunnan käsiteltäviksi yli vuosi sitten, ja ovat julkisina olleet kaikkien tutustuttavissa. Mannisen mukaan tämä riittää.

sote-uudistus  maakunnat  demokratia  oikeuskansleri 

Tweet