Euroopan parlamentti haluaa päättää seuraavastakin komission pomosta

9.3.2018

Markus Drake

Europarlamenttivaalit vuonna 2014, olivat ensimmäiset, joissa Euroopan parlamentti sai joko hyväksyä tai hylätä komission puheenjohtajan. Työhön valittiin Luxemburgin pääministerinä toiminut Jean-Claude Juncker.

Muutos oli askel kohti sitä, että Euroopan parlamentilla olisi vastaava rooli kuin kansallisilla parlamenteilla, eli että pääministerillä pitää olla niiden luottamus.

Europarlamentti haluaa, että komission johtajaksi valittava julistaa ehdokkuutensa etukäteen jonkun eurooppalaisen puolueen kautta.

Jotkut valtionpäämiehet saivat tästä halvauksen. He olivat tottuneet päättämään komission puheenjohtajasta keskenään ilman avoimuutta.

Monet eurooppalaiset puolueet kuitenkin kävivät ennen edellistä puheenjohtajavalintaa kampanjan.

Euroopan kansanpuolue EPP valitsi ehdokkaakseen eli Spitzenkandidatiksi jo mainitun Junckerin, Euroopan demarit valitsivat saksalaisen Martin Schulzin, liberaalipuolueiden eli ALDEn ehdokas oli belgialainen Guy Verhofstadt. Vihreät valitsivat kaksi ehdokasta, saksalaisen Ska Kellerin ja ranskalaisen José Bovén ja vasemmistolla oli Alexis Tsipras.

Minulla oli viime kerralla onni päästä seuraamaan tätä kampanjaa erityisen läheltä, satun olemaan naimisissa toisen vihreiden kärkiehdokkaan kanssa.

Ensi vuoden europarlamenttivaaleissa huippuehdokas-prosessi näyttää toistuvan.

Sitä vastaan on hyökätty jäsenvaltioiden johdon suunnalta. Ranskan Emmanuel Macron on kritisoinut sitä, mutta myös Tšekin, Unkarin, Liettuan, Alankomaiden, Puolan, Portugalin ja Slovakian hallitukset ovat vastustaneet sitä.

Mutta Euroopan parlamentti pitää kiinni oikeudestaan hylätä tai hyväksyä komission puheenjohtaja. Jotta kukaan saisi parlamentin hyväksynnän, hänen on oltava ensin ehdolla.

Vihreiden meppi Heidi Hautala kannattaa avoimuuden lisäämistä komissaarivalintoihin. 

"Olen seurannut useita hallitusneuvotteluja, joissa käy ilmi että pääpuolueet ovat sopineet käytävän nurkassa mikä puolue saa Suomen komissaaripaikan.”

Hän toivoo, että ensi eurovaaliessa eri puolueet asettavat ehdolle ehdokkaansa komissaariksi ja heidän välillään järjestään väittelyjä.

”Ehkä sitten saisimme nähdä sellaisen ihmeen, että Suomestakin saisimme naispuolisen komissaarin!", Hautala sanoo.

Lisää Hautalan ajatuksia komissaarivalinnasta ja eurovaaleista Europodi-podcastissa.

eu-blogi  huippuehdokas  Heidi Hautala  eurovaalit  euroopan komissio  europodi  euroopan parlamentti