Aleksi Kallioja

Kirkkoturva ei suojaa karkotukselta – poliisi rikkomassa kristillisen perinteen

19.2.2018 16.26

Riikka Suominen

Paavalin kirkon suojiinsa ottama irakilainen mies aiotaan karkottaa lähipäivinä Suomesta. Kirkkoherra Kari Kanala on pahoillaan siitä, että perinteinen kirkkoturva ollaan nyt valmiita rikkomaan.

Kanala myönsi irakilaiselle Kurdistanista kotoisin olevalle noin 30-vuotiaalle miehelle kirkkoturvan tammikuussa. Paavalin seurakuntaneuvosto hyväksyi kirkkoturvaesityksen. 

”Kirkkoturvan myöntämisen syyt on poliittiset syyt sekä kunniaväkivallan uhka”, Kanala sanoo.

Mies haki turvapaikkaa Suomesta ensimmäisen kerran huhtikuussa 2014. Turvallisuuden vuoksi Kanala ei halua kertoa miehen tilanteesta tarkemmin. 

Kristilliset kirkot ovat perinteisesti auttaneet hädänalaisia. Kirkkoturva tarkoittaa, että apu ei katso, onko hädänalaisella esimerkiksi oleskelulupaa.

”Kirkkoturvan tärkein osa henkinen tuki ja hädänalaiselle paikka jonne tulla. Tarjoamme tukihenkilöitä, majoituksen, ruuan, terveydenhuollon”, Kanala kertoo.

”Työntekijämme dokumentoivat minulle tapaamiset miehen kanssa. Kirkkoturva tarkoittaa, että teemme myös viranomaisyhteistyötä esimerkiksi poliisin kanssa. Emme piilottele ketään.”

Siksi Kanala ilmoitti tammikuussa myös Espoon poliisille irakilaismiehelle myönnetystä kirkkoturvasta. 

Kun irakilaismies ja kirkon työntekijät menivät toissa viikolla sovitusti Espoon poliisitalolle hoitamaan paperiasioita, ilmoitti poliisi odottamatta, että kyseessä on säilöönotto. Mies siirrettiin Joutsenoon odottamaan karkotusta Irakiin.

Karkotus keskeytyi, kun Kaakkois-Suomen käräjäoikeus kumosi säilöönottopäätöksen. Mies jätti välittömästi uuden turvapaikkahakemuksen. Se oli neljäs hänen tekemänsä hakemus.

Maahanmuuttovirasto hylkäsi hakemuksen kahdessa päivässä. Päätöksessä oli kolmen viikon valitusaika, joten mies, hänen asianajajansa ja kirkon työntekijä alkoivat laatia valitusta.

Miehen oli käsketty ilmoittautua poliisille viikoittain. Kun mies meni tänään maanantaina poliisilaitokselle ilmoittautumaan, hänet otettiin säilöön. Karkotuslento Irakiin on lähipäivinä.

Kari Kanala on pahoillaan karkotuspäätöksestä. Erityisesti hän ihmettelee, sitä että karkotus tehdään ennen kuin päätös on juridisesti lainvoimainen. Sen valitusaika on vielä kesken. 

”Kirkkoturvalla ei ole lain edessä valtaa tai voimaa, mutta olemme harkinneet asiaa vakavasti. Kirkkoturvaa ei myönnetä automaatisesti. Miehen tapauksessa olen vakuuttunut, että syyt kirkkoturvaan on olemassa.”

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Kimmo Markkula sanoo, että poliisi toimii oikeuden päätöksen mukaan. 

”Oikeudellisesti kirkkoturva ei ole peruste. Tuomioistuimen mukaan henkilö oli päätetty käännyttää ja poistaa maasta.”

Markkula vertaa kirkkoturvaa yksityismajoitukseen. Sellaisessakin asuvan voi käännyttää. 

”Uskonnolliset asiat eivät kuulu meille.”

Karkotusta odottaa noin kaksi tuhatta kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta. Karkotukset pannaan Markkulan mukaan täytäntöön ”kun ehditään”.

Turussa Mikaelin seurakunta on antanut kirkkoturvaa kymmenen vuoden aikana useille kymmenille henkilöille. Noin kolmannes heistä on välttänyt karkotuksen, arvioi kirkkoherra Jouni Lehikoinen.

”Ei kirkko asetu lain yläpuolelle vaan hätää ja apua tarvitsevien viereelle. Kirkosta on tehty pari kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka totesi että kirkkoturvassa ei rikota lakia”, Lehikoinen sanoo.

Kanalan mukaan pyrkimys on avoimuuteen, mutta toimintaa ei mainosteta. Irakilaismiehelle hän haluaa julkisuutta, koska poliisi ei pitänyt tämän kohdalla lupaustaan, vaikka kirkko teki avoimesti yhteistyötä.

”Jos pelastat yhden ihmisen, niin pelastat maailman. Jos tuhoat yhden ihmisen, tuhoat maailman. Meidät mitataan lähimmäisyydessä. Siksi olen myöntänyt kirkkoturvan.”

Kanala toivoo, että mies saisi uuden turvapaikkaprosessin, jossa otettaisiin huomioon kunnianväkivalta. 

turvapaikanhakijat  kirkkoturva  pakolaispolitiikka 

Tweet