Iiro Törmä

Murskatappio voi olla erinomainen tulos – ainakin suhteellisen erinomainen

28.1.2018 23.46

Sammeli Heikkinen

Erinomainen tulos, arvioi vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto sunnuntai-iltana puolueen presidenttiehdokkaan Pekka Haaviston vaalimenestystä.

Haaviston tulosta verrattuna Sauli Niinistöön verrattuna olisi voinut luonnehtia myös murskatappioksi. Ja Haavisto oli kuitenkin kisan selvä kakkonen.

Haavisto keräsi 12 prosenttia äänistä. Seuraavaksi tullut perussuomalaisten Laura Huhtasaari sai seitsemän prosenttia äänistä.

Niinistö niisti kilpailijansa niin huolella, ettei läheskään vastaava ole Suomen lyhyessä suorien presidentinvaalien historiassa.

Lähimpänä oltiin 1988, kun suoraa kansanvaalia kokeiltiin ensimmäisen kerran ensimmäisellä kierroksella. Istuva presidentti Mauno Koivisto jäi hieman yli prosenttiyksikön päähän 50 prosentista ääniä, ja valinnan tekivät valitsijamiehet.

Vuodesta 1988 lähtien ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi tullut ehdokas ei ole koskaan jäänyt alle kymmenen prosentin kannatuksen.

Haaviston tulos jäi kuutisen prosenttiyksikköä ja 200 000 ääntä vuoden 2012 vaaleista. Mutta kolmanneksi tullut Huhtasaari sai yli kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2012 kolmonen Paavo Väyrynen.

Presidentinvaaleihin tarttui täytevaalien maku jo ennen kuin Niinistö ilmoitti asettuvansa ehdolle. Tai siis hakevansa ehdokkuutta valitsijayhdistyksen listoilta. Temppu, joka vaikutti kömpelöltä kokoomusleiman välttelyltä, mutta taisi lopulta toimia mainiosti.

Puolueilla tuntui olevan pahoja vaikeuksia kunnon ehdokkaiden löytämisessä. Useammasta kuin yhdestä ehdokkaasta jäi tunne siitä, että urhea veteraani ottaa luodin puolueen puolesta, kun kukaan muu ei suostu.

Vaikkei Niinistö ollutkaan vielä lähtenyt kisaan, kaikki pelkäsivät, että lähtee se kuitenkin. Haaviston saumakin oli siinä, että Niinistö olisi jostain syystä halunnut jättää presidentinhommat yhteen kauteen.

Aidosti innoissaan vaaleista tuntuivat olevan lähinnä Huhtasaari ja Väyrynen, joka nykyään ui niin sakeiden kannattajaporukoiden keskellä, että varmasti vei ääniä paitsi keskustan Matti Vanhaselta, myös Huhtasaarelta.

Niinistön ohella vaalien toinen voittaja olikin Väyrynen, joka tuli ilman oikeaa puoluetta mukaan kisaan ja keräsi taakseen jonkinlaisen joukon suomalaisia.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) tv-haastattelussa esittämä väite siitä, että Väyrynen oli Vanhaselle vain haastaja siinä missä muutkin, oli lähinnä malliesimerkki pokerin pitämisestä kun puhutaan puuta heinää.

Vanhasen neljän prosentin kannatus ja häviäminen Väyryselle on keskustalle kamala tappio. Sipilä korosti tätä heittämällä Vanhasen Väyrysen vaalijunan alle juuri ennen kuin vaalihuoneistot sulkeutuivat.

Pari viikko sitten Sipilä nimittäin sanoi tulevaisuutensa keskustan puheenjohtajana olevan yhteydessä Vanhasen menestykseen presidentinvaaleissa. Noin puoli tuntia ennen äänestyksen loppua Sipilä peräytyi sanoistaan.

Väyrynen puolestaan aikoo palata eduskuntaan, vuoden 2015 vaaleissa keskustan listoilta saamalleen paikalle. Keskusta kärsii Väyrysestä jatkossakin.

Laura Huhtasaaren seitsemän prosentin äänisaalista kehui jokunenkin poliittinen kommentaattori. Se oli kuitenkin alle perussuomalaisten gallup-kannatuksen.

Äärioikean ääni oli lopulta heikko, vaikka osa porukasta varmaan Väyrysen taakse menikin. Huhtasaaren asemaa puolueen sisällä tulos varmasti vahvistaa.

Heikosta tuloksesta huolimatta perussuomalaiset oli toiseksi eniten ääniä kerännyt puolue vaaleissa. Selvän voiton vei vihreät.

Touko Aallon pika-analyysi erinomaisesta tuloksesta jatkuikin varaumalla poikkeuksellisesta asetelmasta. Haaviston kampanja oli niin vahva, että Haaviston tulos kipusi samaksi kuin vihreiden kuntavaalikannatus ja lähelle gallupkannatusta.

Toisten puolueiden ehdokkaat eivät tähän pystyneet.

Kokoomukselle Niinistön valinta oli tietenkin voitto, vaikka presidentti tekikin pesäeron puolueeseen. Valtaan jäi oikeistolainen maltillinen konservatiivi, jolla tuskin on ideologista ristiriita kokoomuksen tavoitteiden kanssa.

Ja mikä kauneinta, ilman kokoomuksen rahaa. Keskusta (485 000 euroa) ja demarit (450 000 euroa) käyttivät nöyryyttäviin rökäletappioihinsa roppakaupalla puolueen rahaa, jota ei voi nyt käyttää kokoomusta vastaan maakunta- tai eduskuntavaaleissa.

Se, että Haaviston äänistä suli kolmannes, alkaa todella vaikuttaa erinomaiselta tulokselta, ainakin suhteellisen erinomaiselta.

Twitterissä on hämmästelty vasemmistopuolueiden yhteenlaskettua alle seitsemän prosentin kannatusta. Toisaalta hallituspuolueiden omien ehdokkaiden kannatus oli neljä prosenttia.

Kun puolueiden ehdokkaiden tulos oli niin huono, siitä saa väänneltyä esiin melkein mitä vain.

Kenties lähempänä totuutta on se, että presidentti – etenkin istuva presidentti, joka on julkisuudessa esillä käytännössä vain myönteisessä valossa – on ihmisten mielissä erkaantunut puolueista.

Mutta siitä, ovatko puolueet kuolleet edes presidentinvaaleissa, saamme paremman käsityksen vuoden 2024 vaaleissa, kuten Ylen presidentinvaalilähetyksen kommentaattori Sami Borg totesi.

Sopii toivoa, että seuraava tuotantokausi on jännittävämpi.

presidentinvaalit 

Tweet