Aktivointia viime vuosituhannelta

12.1.2018

Vesa Sisättö

Vesa Sisättö on Vihreän Langan toimittaja.

Aktiivimalli on Sipilän hallituksen toimenpiteeksi harvinainen, sillä hallitus ei perunut sitä. Olisi pitänyt.

Työelämän murroksesta on puhuttu koko tämä vuosituhat ja pari vuosikymmentä päälle. Automatisaatio – koneet, robotit ja tietokoneohjelmat – vievät ihmisiltä töitä kasvavaa vauhtia. Samaan aikaan syntyy uusia työpaikkoja, mutta näihin kiiltäviin ja uudenkarheisiin tieto- ja palveluyhteiskunnan duuneihin pääsevät keskimäärin käsiksi eri ihmiset kuin ne, jotka menettävät työnsä.

Olen lukenut arvioita, joiden mukaan uusia työpaikkoja on 2000-luvulla syntynyt vähemmän kuin vanhoja kadonnut. Erityisesti kadonneet ovat sellaiset työpaikat, joissa pärjäisi vähällä koulutuksella ja keskitasoa heikommilla elämän eväillä.

Tämän kehityksen seurauksena meillä on iso joukko ihmisiä pysyvästi vailla työtä.  Aktiivimalli ei auta tätä joukkoa, sillä siihen kuuluu paljon ihmisiä, joille ei nykyisiltä työmarkkinoilta enää koskaan löydy työtä.

Maailmalla on käytössä ”aktivoivia” työttömyysturvan malleja, joissa tuki pienenee nopeasti työttömyyden jatkuessa. Nämä mallit toimivat, kun töitä on. Jos töitä ei ole, tuet vain pienenevät ja ihmisten toimeentulo vaikeutuu.

On vaikea sanoa, mihin Sipilän aktiivimalli ylipäätään auttaa. Työttömät pakotetaan hakemaan töitä, joita ei ole: mikä työnantaja palkkaisi normaalityöehdoilla työttömän tekemään 18 tuntia työtä kolmen kuukauden aikana?

Vielä hullumpi on ajatus, että työtön ryhtyisi osa-aikayrittäjäksi. Se tarkoittaisi käytännössä kaiken tuen loppumista neljän kuukauden päästä yrittäjäksi ryhtymisestä, riippumatta siitä elättääkö ”yrittäjänä” itsensä vai ei. Kukaan ei halua parin sadan euron tienestin vuoksi räjäyttää koko toimeentuloaan.

Aktiivimallin toimeenpano muistuttaa hidastetun junaonnettomuuden katselua. Viranomaiset eivät ole  edes onnistuneet päättämään, mikä taho työttömien aktiivisuuspyrintöjä valvoo. Mistä löytyvät virkailijat tutkimaan selvityksiä ja tekemään päätöksiä?

Aktiivimallin ainoa varma tulos taitaa olla kulujen ja byrokratian lisääntyminen. Viranomaisille syntyvää lisätyötä pitää selvänä esimerkiksi johtava tutkija Pertti Honkanen Kelan tutkimusblogissa.

Sipilän hallitus osoitti aktiivimallillaan että se on vahvasti menneiden vuosikymmenten ellei -satojen hallitus.

Aktiivimalli perustuu ajatukselle, että työtöntä pitää piiskata, sillä muuten hän laiskottelee eikä hae töitä. Työttömyys sälytetään työttömän syyksi ja siitä rangaistaan.

Työttömyys on monelle lamauttava tila. Sitä pahentaa oletus, että kokopäivätyö on ihmisarvon mitta. 2000-luvulla yhteiskuntaa pitäisi ehkä rakentaa todellisuudelle, jossa työt ja tulot on tasattava toisin.

Aktiivisuus on kiva sana. Jos pitäisi aktiivimallia ehdottaa, ehdotan,että nykyiset tuet yhdistetään perustuloksi, jonka päälle saa tienata lisää. Kun tarpeeksi tienaa, perustulo verottuu pois.

Jos elää pelkällä perustulolla, pitäisi olla aktiivinen. Viranomaisille tulisi ilmoittaa kerran kuukaudessa mitä aktiivista on tulonsa eteen tehnyt: vaikkapa auttanut mummon kadun yli, poiminut roskia leikkipuistosta tai säveltänyt Sipilän hallituksesta kertovan kupletin.