Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Lasse Leipola
Parempi värikoodi. Greenpeacen Faiza Oulahsen on tyytyväinen, että hän on saanut Hollannin delegaatiolta kulkuluvan, jolla on normaalisti kansalaisjärjestöille annettavaa keltaista, niin sanottua tarkkailijakorttia laajemmat oikeudet.
Puheiden ja tekojen ristiriita vei Norjan hallituksen oikeuteen – panoksena planeetan tulevaisuus
14.11.2017 0.01
Norjassa alkaa tänään tiistaina ainutlaatuinen oikeudenkäynti, jossa selvitetään, estääkö maan perustuslaki uusien öljynporauslupien jakamisen.
Oikeusjutun taustalla ovat Greenpeace ja norjalainen Natur og Ungdom. Ne yrittävät saada peruttua uusille alueille viime vuonna myönnetyt porausluvat vetoamalla Norjan uudistettuun perustuslakiin ja Pariisin sopimukseen.
”Jotta ilmastotavoitteissa pysytään, kaksi kolmasosaa tunnetuista öljyvaroista pitää jättää käyttämättä. Ja tässä tapauksessa on kyse täysin uusista alueista, joihin ei pitäisi koskea lainkaan”, sanoo Greenpeacen Arktis-kampanjoitsija Faiza Oulahsen Vihreälle Langalle Bonnin ilmastokokouksessa.
”Norja puolustaa samaan aikaan meitä vastaan oikeuttaan käyttää öljyä ja neuvottelee täällä siitä, miten lämpenemistä rajoitetaan.”
Oma ristiriitansa on myös siinä, että Norja haluaa olla ilmastotoimien edelläkävijä. Se oli yksi ensimmäisistä Pariisin sopimuksen allekirjoittajista, maa tuottaa lähes kaiken sähkönsä uusiutuvalla vesivoimalla ja se on edistänyt sähköautoilua voimakkaasti. Tämä puhtaan imagon ristiriita öljystä saatavien tulojen kanssa toi Norjalle maanantaina ilmastoneuvotteluissa päivittäin jaettavan Päivän fossiili -palkinnon.
Viime vuonna käynnistetyssä oikeusjutussa, jonka käsittely alkaa tänään tiistaina, vedotaan Norjan perustuslakiin ja Pariisin ilmastosopimukseen. Uudistetun perustuslain mukaan valtion on varmistettava, että luonnonvaroja käytetään pitkäjänteistesti siten, ettei siitä aiheudu uhkaa nykyisille tai tuleville sukupolville.
Oulahsen muistuttaa, että kyseessä ei ole pelkästään ilmaston kannalta tärkeä asia. Öljynporaukseen liittyy aina riskejä elinympäristöille ja arktisilla alueilla ne ovat moninkertaisia: olosuhteet ovat ankarat, jäävuoret aiheuttavat vaaratilanteita eikä lähimmillä rannikoilla ole infrastruktuuria, joka mahdollistaisi ripeän toiminnan onnettomuuden sattuessa. Lisäksi luonto on herkkää äärimmäisissä oloissa.
”Mutta vaikkei näitä riskejä olisi, öljy pitäisi silti jättää ilmastosyistä maahan.”
Oikeudenkäyntiin liittyville kuulemisille on varattu viikko, mutta Oulahsen arvioi, että ratkaisun saamiseen menee kuukausia.
Vastaavia oikeusjuttuja on käynnissä tai valmisteilla myös monessa muussa maassa, esimerkiksi Filippiineillä, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa. Tällaisen ilmasto-oikeudenmukaisuuden edelläkävijä oli hollantilaisen Urgenda-järjestön käynnistämä ja voittama oikeudenkäynti Hollannin valtiota vastaan.
”Tuomari katsoi, että Hollannin valtio ei ollut toiminut kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti. Hän käytännössä käski heitä tekemään sen, minkä olivat luvanneet.”
Vaikka oikeuden päätös siitä, että Hollannin pitäisi kiristää päästövähennystavoitettaan, oli varsin yksiselitteinen, Oulahsen sanoo, että Hollannin hallitus viivyttelee. Ensi vuonna käsitellään sen ratkaisusta tekemää valitusta.
”Heidän pitäisi kunnioittaa oikeuden päätöstä. Jos he häviävät jälleen, aikaa ei ole enää paljon. Minua ei Greenpeace-aktivistina haittaa, jos hiilivoimalat joudutaan sulkemaan pikavauhdilla, mutta heille se on ongelma, jos korkein oikeus pitää tuomion voimassa.”
Oulahsen kannustaa myös suomalaisia tarkastelemaan kriittisesti oman hallituksen toimintaa.
”Pohdi, mitä Suomen hallituksen pitäisi tehdä suhteessa Pariisin sopimukseen ja vaadi sitä. Jos hallitus ei siihen suostu, ota yhteyttä juristiin.”
Hän muistuttaa, että myös Suomen perustuslaissa todetaan, että ”julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon”.
”Olemme listanneet noin 90 maata, jossa on tämäntyyppinen kirjaus. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisimme käynnistämässä kaikissa oikeusprosesseja.”
oikeus luonnonsuojelu öljynporaus ilmastonmuutos pariisin sopimus
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
