Sähköautobuumi lipuu Suomen ohi

9.12.2016 18.55

Lasse Leipola

Hallituksen tavoitteena on, että noin joka kymmenes henkilöauto olisi 14 vuoden kuluttua sähköinen. Energia- ja ilmastostrategiaan sisältyvä 250 000 sähköauton tavoite vuodelle 2030 tuntuu kovalta, sillä Suomessa on nykyisin vain vajaat 800 sähköautoa.

Hallituksen tavoitteessa lasketaan tosin mukaan myös ladattavat hybridit, joita voi käyttää lyhyellä matkalla kuin sähköautoa, mutta joissa on myös polttomoottori pidempiä matkoja tai akun tyhjenemistä varten. Tällaisia autoja Suomessa on nykyisin vajaat kaksi tuhatta.

Energia- ja ilmastostrategian valmistelussa tuotettiin niin sanottu perusskenaario, jossa arvioidaan, miten yhteiskunta muuttuu ilman uusia politiikkatoimia. Liikenneviraston ja VTT:n tekemissä laskelmissa arvioitiin, että Suomessa olisi 120 050 sähköautoa vuonna 2030.

Hallituksen tavoitteena on siis kaksinkertaistaa tämä tahti. Tarkemmat toimenpiteet ratkotaan myöhemmin, mutta esillä on ollut muun muassa 4 000 euron tuki sähköauton ostajalle. Strategiassa mainitaan 25 miljoonan euron vuosittainen ”riskituki” vähäpäästöisten autojen edistämiseksi. Tuki jakautuisi neljälle vuodelle 2018  lähtien.

"Valtion tulee huolehtia siitä, että uusien teknologioiden osuus autokannasta saadaan markkinoiden toimivuuden näkökulmasta riittävälle tasolle", strategiassa todetaan.

Lisäksi vähäpäästöisten autojen hankintavaiheen verotuksen keventämistä aiotaan selvittää.

Varmimmin päästöt vähenevät sähköautoilua lisäämällä. Mutta sähköautojen määrän 300-kertaistaminen kuulostaa melkoiselta haasteelta. Onko se edes mahdollista? Suomalaiset ovat nimittäin melko laiskoja vaihtamaan autojaan: autojen keski-ikä on 12 vuoden paikkeilla ja romuttamolle autot viedään vasta parikymppisinä.

Ajat ovat kuitenkin muuttumassa. Tampereen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan peräti joka kolmas suomalainen harkitsee sähköauton tai verkosta ladattavan hybridin hankkimista seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Nykyisin Suomessa on noin kaksi hybridiä yhtä sähköautoa kohden. Tämän suhteen pysyessä ennallaan ostoaikeiden toteutuminen noin kolmen miljoonan ajokortillisen joukossa tarkoittaisi miljoonaa sähköautoa vuonna 2026. Hallituksen tavoite toteutuisi etuajassa, vaikka aikeessaan pysyisi vain joka neljäs.

Eikä täyssähköautojen määrän nopea lisääminen ole pelkkää utopiaa. IEA:n Global EV Outlook 2016 -raportin mukaan sähköautojen määrä oli Norjassa Suomen nykylukemissa, noin 800 sähköautossa, vain kuusi vuotta sitten.

Sitten alkoi nopea ja kiihtyvä kasvu: 2011 myytiin kaksi tuhatta uutta sähköautoa, 2012 jo neljä ja 2013 kahdeksan tuhatta. Viime vuonna oltiin jo 28 tuhannessa uudessa sähköautossa. Tämän vuoden lopussa Norjassa ollaan hyvin lähellä 100 000 sähköautoa.

Norjassa uusista autoista jopa joka neljäs on sähköauto ja maa onkin sähköautojen markkinaosuudessa aivan omaa luokkaansa. Seuraavina tulevat Ruotsi ja Tanska hieman reilun kahden prosentin osuuksilla.

Sähköautoilun edistämisellä on toki Norjassa paljon Suomea pidemmät perinteet. Ne vapautettiin maahantuontiverosta ja tiemaksuista jo 1990-luvulla. Ja vuodesta 2025 lähtien jokaisen uuden auton on määrä olla sähköauto. Norjassa sähköautot on myös vapautettu muun muassa tie- ja lossimaksuista.

Ylen Spotlight-ohjelma käsitteli aihetta muutama viikko sitten. Ohjelman teettämien laskelmien mukaan sähköautoilun edistäminen on maksanut Norjassa 20 vuoden aikana 585 miljoonaa euroa. Summa on suuri, mutta vuositasolla samaa luokkaa kuin hallituksen vuosille 2018–2021 kaavailemat sata miljoonaa euroa.

Sähköautojen määrän kasvattaminen ei ole kuitenkaan mutkatonta. Tämä on huomattu muun muassa Ruotsissa, jossa puutteellinen latausverkosto on syönyt valtion tukitoimien tehoa. Suomessakin tuki on keskittymässä autojen hankintaan. Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa todetaan, että "sähköautojen vaatima latauspisteverkko rakennetaan Suomeen pääsääntöisesti markkinaehtoisesti".

Aika näyttää, miten tässä käy. Ainakin sähköyhtiöt osoittavat orastavaa aktiivisuutta. Viime viikkoina on uutisoitu latauspistehankkeista muun muassa Etelä- ja Pohjois-Savossa.

BMW, Daimler, Ford ja Volkswagen tiedottivat marraskuun lopulla, että ne aikovat kehittää Eurooppaan 2020 mennessä tuhansien pikalatauspisteiden verkoston, jonka on määrä palvella pitkän matkan reittejä. Vielä ei ole tiedossa, ulottuuko autovalmistajien verkko Suomeen saakka.

Kyse on klassisesta muna-kana-ongelmasta: sähköautoa ei kannata hankkia ennen latausverkostoa eikä latausverkostoa kannata rakentaa ilman käyttäjiä. Kolmas tekijä on sähköautojen, ja erityisesti akkujen kehitys.

”Mikään subventointi ei riitä, jos auton toimintasäde on alle 400 kilometriä”, liikenneministeri Anne Berner (kesk) sanoi Ylen Spotlightin haastattelussa.

Hänen mukaansa tärkeintä on luoda infrastruktuuri, joka tekee sähköautojen käytöstä realistista.

”Hybridiautojen hankinnan tukeminen ei ole ratkaisu, jos ei ole kattavaa verkostoa, autojen helppoon, nopeaan ja tehokkaaseen lataamiseen. Muuten vain tuetaan hybridiautoja, joilla ajetaan kuitenkin lähinnä dieselin voimalla."

Tosin hallituksen toimet eivät aina vaikuta siltä, että autoilijoita haluttaisiin kannustaa vähäpäästöisyyteen. Esimerkiksi vuosittain perittävä ajoneuvovero nousee vuodenvaihteessa 36,50 eurolla. Koska vero on päästöperusteinen, mutta korotus kiinteä, nousee sähköauton verotus noin 50 prosenttia, kun korotusprosentti autokannassa keskimäärin on vain 16 prosenttia.

Suurin este sähköautojen määrän merkittävälle lisäämiselle on kuitenkin hallituksen linjaus siitä, että tieliikenteen päästöjä vähennetään ensisijaisesti biopolttoaineella. Fossiilisen polttoaineen joukkoon on tarkoitus sekoittaa jatkossa 30 prosenttia biopolttoainetta, nykyisin tämä sekoitusosuus on vain 13,5 prosenttia.

Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantamisen, johon myös sähköautotavoite kuuluu, lasketaan vähentävän päästöjä 0,7 miljoonalla tonnilla. Biopolttoaineiden sekoitevelvoitteen noston arvioidaan vähentävän päästöjä kolme kertaa enemmän, noin 2,1 miljoonaa tonnia. Tosin biopolttoaineiden edistämiseen laitetaan myös paljon enemmän rahaa kuin sähköautoiluun.

Suuret uuden energiateknologian hankkeet, siis erityisesti uusien biojalostamojen investointituki, saavat hallituksen kaavailuissa nimittäin 360 miljoonaa euroa.

Biopolttoaineiden suosimisessa ei ole kyseessä niinkään pitkäjänteinen energia- tai ilmastopolitiikka vaan työllisyys ja elinkeinopolitiikka. Nestemäiset biopolttoaineet ovat merkittävä tuote muun muassa Nesteelle, ST1:lle ja UPM:lle. Strategiassa arvioidaan, että metsäraaka-aineen biojalostus tuovan 2 000 henkilötyövuotta.

Valtion panostus biopolttoaineisiin on siis moninkertainen verrattuna sähköautoilun edistämiseen. Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä jyrähti asiasta marraskuussa Talouselämä-lehdessä.

"Olen hämmästynyt siitä, että öljyalalla on otsaa kommentoida sähköautotukea sen jälkeen, mitä he itse saavat. He saavat ämpärillisen – ja kun toinen saa kahvikupillisen, he sanovat, että kaveri ei saa saada kahvikupillistakaan", Leskelä sanoi.

Hän oli kuitenkin tyytyväinen, että myös sähköautot noteerattiin.

”Vielä jokin aika sitten näytti, että mennään vain biopolttoaineilla.”

Biopolttoaineet ovat ymmärrettävästi houkutteleva oikotie liikenteen päästövähennyksiin. Kotimaisen työllisyyden ja elinkeinoelämän tukemisen lisäksi niiden käytön lisääminen ei vaadi samanlaista uuden infrastruktuurin rakentamista ja autokannan uusimista kuin liikenteen sähköistäminen.

Ne sitovat Suomen kuitenkin vanhaan teknologiaan, joka aiheuttaa väistämättä päästöjä. Sillä vaikka liikenteessä siirryttäisiin pelkkiin nestemäisiin biopolttoaineisiin, olisi kyse yhä samoista pienhiukkaspäästöjä aiheuttavista polttomoottoreista kuin nykyisissäkin autoissa.

Biopolttoaineisiin panostaminen auttaa saavuttamaan vuodelle 2030 asetetut päästövähennystavoitteet. Nykykeskustelussa sivuutetaan kuitenkin jatkuvasti se, että päästöjen vähennys ei lopu 2030 vaan tahdin on kiihdyttävä viimeistään tuolloin. Valmistaako tuolloin enää kukaan polttomoottorillisia henkilöautoja vai jäädäänkö Suomessa entistä pahemmin menneisyyden vangeiksi?

Hallituksen strategiassakin todetaan, että sähköautot ovat nykyisin ainoa keino vähentää merkittävästi paitsi kasvihuonekaasupäästöjä, myös energiankulutusta. Sähköä tuotetaan Suomessa jo nyt melko vähin päästöin ja päästökauppajärjestelmä takaa sen, ettei lisääntyvä sähköautoilu kasvata myöskään voimalapäästöjä.

Energia- ja ilmastostrategian mukaan sähköautoilu ei välttämättä edellytä uusien voimaloiden rakentamista.

”Sähkön hyödyntäminen liikenteen käyttövoimana ei aiheuta merkittäviä tarpeita lisätä sähköntuotannon kapasiteettia, mikäli sähköautojen lataaminen ajoitetaan pääsääntöisesti sähkön kulutuksen hiljaisempiin aikoihin. Tulevaisuudessa akkujen latausajankohtaa voi älykkään latauksen avulla säädellä ja siten tuoda merkittävän kysyntäjoustokohteen sähkömarkkinoille.”

Vaikka hallitus näyttää jättävän sähköautot lähinnä biopolttoaineiden varavaihtoehdoksi, on maailmalla käynnissä oleva muutos niin voimakas, että se heijastuu väistämättä myös Suomeen.

Bloomberg New Energy Finance arvioi viime helmikuussa, että vaikka öljyn hinta pysyisi alhaisena, sähköautoilun kokonaiskustannus laskee perinteisiä polttomoottoriautoja edullisemmaksi vuoteen 2025 mennessä.

Tekniikan Maailma puolestaan kertoi viime viikolla Nissanin uskovan, että sähköautot ovat jo 2023 mennessä yhtä edullisia kuin vastaavat polttomoottoriautot. Yhtiö aikookin ryhtyä tekemään sähköautoversioita useista eri malleista ja kaavailee 400–500 kilometrin kantamaa yhdellä latauksella.

Eikä Nissan ole ainoa, joka lisää panostustaan sähköautojen kehittämiseen. Tekniikka & Talouden mukaan Daimler aikoo investoida kymmenen miljardia euroa saadakseen 2025 mennessä markkinoille kymmenen uutta sähköautomallia, joiden kantama on vähintään 500 kilometriä.

Täsmennetty 12. joulukuuta kappaletta, jossa viitataan pienhiukkaspäästöihin. Kappale viittaa siis nestemäisiin biopolttoaineisiin.

Tweet