Turvallisuuden kovat konstit

6.10.2017

Riikka Suominen

Hallitus esitteli eilen uuden sisäisen turvallisuuden strategian. Siinä listataan ensin suuri joukko turvallisuuteen vaikuttavia syitä. Eniten sitä heikentää syrjäytyminen.

”Suomen keskeisin sisäisen turvallisuuden haaste on laajeneva, monimuotoinen syrjäytyminen.”

Mutta kun strategia pääsee turvallisuutta lisääviin keinoihin, painotetaan viranomaisten valtuuksien kasvattamista, resursseja ja suorituskykyä. 

”Yhteiskunnan mahdollisuudet reagoida kansalliseen turvallisuuteen kohdistuviin uhkiin ovat kestämättömässä epäsuhdassa uhkien toteutuessaan aiheuttamien vahinkojen kanssa”, strategiassa lukee.

Mahdollisuuksia reagoida parantaisivat turvallisuusviranomaisten laajemmat valtuudet ja resurssit.

Näiden kasvattamiseen on tänä syksynä ollut jo ennestään painetta.

Kun tapahtuu jotain suurta ja pahaa, jota emme ymmärrä, hätäännymme. Tällainen tapaus oli esimerkiksi Utøyan joukkosurma tai Turun puukotukset.

Poliittiset voimat ovat taitavia käyttämään hätäännystä hyväkseen. Poliitikot ajavat nopeasti läpi dramaattisia toimia, joita tuskin muuten hyväksyttäisiin. Selvin esimerkki tästä on syyskuun yhdennentoista iskut. Niiden seurauksena Yhdysvallat hyökkäsi kahteen maahan, hyväksyi kidutuksen ja aloitti sähköpostien massavalvonnan.

Tällaista hätäännyksen turvin tehtävää politikointia ei Suomessa ole juuri nähty. Kouluampumisiin ja pommi-iskuihin on meillä reagoitu rauhallisella lainsäädäntötyöllä.

Tällä hallituskaudella linja tuntuu muuttuneen. Kymmenien tuhansien turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen vuonna 2015 johti ulkomaalaislakien nopeaan kiristämiseen tavoilla, jotka todennäköisesti olisivat normaalioloissa olleet mahdottomia.

Muun muassa yli 200 asiantuntijaa ilmaisi huolensa oikeusvaltioperiaatteesta, mutta se ei lain tiukennuksia pysäyttänyt.

Vielä selvempää turvattomuudella politikointia on koettu tänä syksynä. Turun puukotukset raottivat oven ihmisoikeuksien yli tallomiselle, perustuslain avaamiselle ja viranomaisten järeälle varustamiselle. Tämän sanotaan tapahtuvan terrorismin torjunnan nimissä.

Kymmenen päivää puukotusten jälkeen pääministeri Juha Sipilä (kesk) vetosi kaikkiin eduskuntapuolueisiin, että uudet tiedustelulait saataisiin nopeutetusti voimaan. 

”Oikeus elämään on yksityisyyden suojaa korkeampi perusoikeus”, Sipilä linjasi.

Riven välistä viesti kuului: Jos et ole meidän puolellamme, olet terroristien puolella.

Turvallistaminen on nimi, jota tutkijat käyttävät tällaisesta politiikasta. Se tarkoittaa, että eksistentiaalisen uhan torjumiseksi vaaditaan poikkeuksellisia keinoja.

Niinpä poliisihallitus kiirehtii Turun jälkeen aseistamaan poliiseja myös työmatkoilla ja poliisiylijohtaja havittelee poliisille panssariajoneuvoja. Kaikki poliisipartiot varustetaan konepistooleilla.

Hallitus haluaa, että paperittomien majoittamisesta tehdään laitonta. Ehdotus oli, ehkä tarkoituksellisesti, niin epämääräinen, ettei ole selvää, mikä majoittaminen olisi laitonta.

Lisäksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista halutaan tehdä uhka-arviot ja laittaa heidät tarvittaessa lukkojen taa. Kustannuksista viis, kunhan turvallisuus lisääntyy.

Kun hallitus kerran tietää, että syrjäytyminen ja eriarvoisuus ovat tärkeimmät turvallisuuteen vaikuttavat tehtävät, miksi uusi strategia ei linjaa niiden vähentämisestä? 

Hallituksen lausetta mukaellen: Yhteiskunnan mahdollisuudet reagoida kansalliseen turvallisuuteen kohdistuviin uhkiin, kuten syrjäytymiseen, ovat hyvät. Siksi säästöt varhaiskasvatuksesta ja nuorista ovat kestämättömässä epäsuhdassa uhkien toteutuessaan aiheuttamien vahinkojen kanssa.

Edit 6.10.2017 klo 7. Utøyan kouluampuminen korjattu joukkosurmaksi.

turvallisuus  turvallisuuspolitiikka  syrjäytyminen  turvallistaminen 

Tweet