Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Paljon turhaa melua viinasta
29.9.2017
Suomalaisilla on ongelmallinen suhde alkoholiin. Tätä toistellaan alkoholipoliittisessa keskustelussa hieman vaihtelevin sanakääntein. Se ei pidä paikkaansa kolmea erityisryhmää lukuunottamatta.
Ensimmäinen ryhmä ovat liikaa juovat eli karkeasti määritellen alkoholistit. Ryhmä on suuri ja siitä aiheutuvat kustannukset merkittävät.
Toiseen ryhmään kuuluvat pekkapuskat ja päiviräsäset, joiden mukaan vain kieltolakia muistuttava lainsäädäntö voi vapauttaa suomalaiset heitä uhkaavalta alkoholismilta. Tämän ryhmän puheenvuoroissa kaikuu ajatus siitä, että suomalaiset ovat jaettavissa kahteen ryhmään: ongelmakäyttäjiin ja potentiaalisiin ongelmakäyttäjiin.
Kolmanteen ryhmään kuuluvat tietoisesti tai tiedostamattaan juopumisteollisuuden etua ajavat. Heidän mielestään nykyinen lainsäädäntö tukahduttaa tavallisten kansalaisten mahdollisuudet nauttia alkoholista. He tuntuvat uskovan sokeasti, että vapaammasta alkoholilainsäädännöstä seuraa automaattisesti nykyistä sivistyneempi juomakulttuuri.
Vaikka alkoholipolitiikan vapauttamista ajavat esiintyvät mielellään ideologisina norminpurkajina, on taustalla usein joko panimoteollisuuden tai ravintola-alan hyöty.
Vähättelemättä ensimmäiseen ryhmään kuuluvien alkoholiongelmaa, on muistettava, että vaikka joukko on lukumäärällisesti suuri ja kansantaloudellisesti kallis on kyseessä melko pieni osa väestöstä.
Esimerkiksi THL:n Audit-testiin perustuvan tilaston perusteella todennäköisesti liikaa juovien osuus on 28 prosenttia 20 vuotta täyttäneistä.
Todellisia ongelmakäyttäjiä on kuitenkin vähemmän. Vuoden 2008 juomatapatutkimuksen mukaan eniten juova kymmenes juo peräti puolet kaikesta Suomessa kulutettavasta alkoholista.
Kun toiseksi eniten juovan kymmeneksen osuus kulutetusta viinasta on 18 prosenttia, jää 80 prosentille väestöstä alle kolmannes kaikesta alkoholista. Se on sen verran pieni määrä, että sillä on vaikea saada ongelmia aikaiseksi.
Kieltolaista haaveilevien ratkaisu alkoholiongelmiin on se, mitä vapauttajat kutsuvat byroslaviaksi: alkoholin saatavuutta heikentämällä pienennetään kokonaiskulutusta, mikä heijastuu myös suurkuluttajien käyttämiin määriin.
Tämä on kömpelö lähestysmistapa. Siinä koko väestö joutuu toimenpiteiden tulilinjalle, vaikka kohteena on selvästi pienempi ongelmakäyttäjien joukko. Tällainen sääntely on helppo maalitaulu alkoholipolitiikan vapauttamista kannattaville.
Tilastojen perusteella nykyinen alkoholipolitiikka on onnistunut melko hyvin. Kokonaiskulutus on laskenut ja alkoholiveron tuotto on pysynyt viime vuosina ennellaan – lähimenneisyyteen verrattuna hyvin korkeana.
Alkoholikuolemien määrä on laskenut selvästi kymmenen vuotta sitten saavutetun huipun jälkeen. Rattijuoppojen – tai ainakin kiinnijääneiden rattijuoppojen – määrän on laskenut.
Alaikäisistä aiempaa suurempi osa on täysin raittiita ja humalajuominen on laskussa. THL puolestaan tiedotti tällä viikolla, että matkustajatuonti on selvässä laskussa. Kyseessä voi olla pidemmän laskevan trendin alku, sillä sekä Virossa että Latviassa on päätetty asteittain nousevasta alkoholiverosta.
Alkoholilaista käytävä keskustelu on saanut täysin kohtuuttomat mittasuhteet. Hurjimmatkaan uuteen alkoholilakiin esillä olleet ehdotukset eivät juurikaan muuttaisi keskimääräisen suomalaisen elämää.
Kieltolakifundamentalistit kuvittelevat, että jokainen suomalainen on yhden lipsahduksen päässä alkoholismista. Vapautuksen puolestapuhujat taas, että heitä rasittava lainsäädäntö – olipa kyse sitten ravintola-anniskelusta, Alkon monopolista tai oluen alkoholipitoisuudesta – on ongelma koko kansalle.
Molemista kuplista kannattaisi kurkkia välillä ulos.
Riippumatta siitä, millainen laki eduskunnan lopulta läpäisee, jokainen suomalainen voi jatkossakin ostaa kelvollista olutta lähikaupasta ja kohtuullista viiniä vähän kauempaa.
Hinnat saavat heilahdella todella paljon ennen kuin ne tekevät suurta muutosta keskivertokansalaisen kukkaroon tai melko vähäiseen kulutukseen.
Ja mitä ikinä alkoholilaista tuleekaan, merkittävä siivu verorahoista menee jatkossakin alkoholista aiheutuvien ongelmien hoitoon.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
