Metsästäjä vs. suojelija: Onko metsästys eettistä lihanhankintaa vai turhaa tappamista?

13.10.2017 9.15

Sammeli Heikkinen

Hirvenmetsästys alkaa suuressa osassa maata lauantaina. Metsästys ja kalastus -lehden Metsänneito-blogia kirjoittavalle Riikka Hurskaiselle metsästys on elämäntapa, jolla saa eettistä lihaa. Eläinten oikeuksien puolesta toimivan Sami Säynevirran mielestä metsästäminen on aina epäeettistä, sillä tarkoituksena on eläimen tappaminen.

Riikka Hurskainen: Metsästys on elämäntapa. Se on koirien kouluttamista, luonnossa liikkumista, luonnon seuraamista ja ennen kaikkea luonnon hoitamista. Metsästämälläni riistalla ruokin itseni ja lapseni osan aikaa vuodesta. Hyödynnän pyydetyn saaliin mahdollisimman tarkasti. Metsästys on osa suomalaista kulttuurihistoriaa.

Sami Säynevirta: Metsästys haavoittaa eläintä tai tappaa eläimen. Metsästykseen liittyy niin paljon epäkohtia, että en osaa arvostaa harrastusta oikein mitenkään. On erikoista, että metsästyksellä harrastusmuotona on suuri poliittinen valta, kun puhutaan uhanalaisista riistalajeista, kuten esimerkiksi susista. On outoa, että erittäin uhanalaisia lajeja määritellään metsästettäviksi lajeiksi.

Hurskainen: Metsästys on tarkoin lailla säädetty. Metsästäjiä ohjaavat eettiset ohjeet, joita pitäisi tuoda enemmän esille myös niille jotka eivät metsästä. Metsästyksen eettisyys on ajatusmaailma, jossa riistaa, luontoa, metsää ja muita metsässä liikkujia kunnioitetaan. Se on sitä, että pidät huolen ampumataidoista ja siitä, että aseesi on huollettu. Luonnossa liikkuessasi et tee tuhoa luonnolle tai alueen riistakannalle.

Säynevirta: Metsästys ei ole eettistä, koska tavoitteena on eläimen tappaminen. Usein metsästys kestää pitkään ja aiheuttaa metsästettävälle eläimelle valtavan stressin. Usein metsästyksen yhteydessä myös eläimiä haavoitetaan esimerkiksi vesilintujen metsästyksessä. Metsästykseen liittyy myös ongelmallista salametsästystä. On erikoista, että metsästyksen etujärjestöt eivät ole aidosti puuttuneet siihen, vaikka se on rikollista toimintaa.

Hurskainen: Metsästysrikkomuksiin tulee puuttua ja niihin puututaankin. Erävalvonta on tärkeää. Metsästäjät ovat valtaosin kunnon kansalaisia ja ilmiantavat rötöstelijät pikimmiten. Se, että eläin stressaantuu metsästystilanteessa, on väärä kuvitelma. Eläimiä ei jahdata. Esimerkiksi ajavaa koiraa apuna käyttäen tapahtuva metsästys etenee hyvinkin rauhallisesti. Eläin pysähtyy useaan kertaan kuuntelemaan perässä tulevaa koiraa ja saattaa vaikka pysähtyä syömään.

Säynevirta: Tappamiseen on varmasti enemmän ja vähemmän tuskaa tuottavia keinoja. Kyllä eläimillä on lähtökohtaisesti halu pysyä hengissä. Eli ihminen sitten päättää, että mikä on eläimelle paras tapa kuolla. Jos on luonnon­ystävä, kuten moni itsestään sanoo, siihen ei kuulu toisen lajin tappaminen.

Hurskainen: Ottaisin sinut mielelläni mukaan metsälle joku kerta jos tulisit. Luulen, että et ole metsällä koskaan ollut, vai oletko?

Säynevirta: En ole ollut metsästystilanteissa mukana. Ajatus ei tunnu itselleni sopivalta. Toivoisin, etteivät eläimet joutuisi kärsimään, olivatpa ne luonnoneläimiä, tuotantoeläimiä tai turkiseläimiä. Itseäni ei häiritsisi, jos metsästys kiellettäisiin epäeettisenä harrastuksena tai sitä rajoitettaisiin voimakkaasti.

Hurskainen: Metsästystä ei voi lopettaa kokonaan. Tautien, esimerkiksi jänisruton, leviämisen estäminen on yksi syy. Liikenneonnettomuuksien ehkäisy toinen. Hirvi-, peura- ja kauriskolarit lisääntyisivät huomattavasti.

Säynevirta: Eikö liikenneonnettomuuksia voisi rajoittaa ajonopeuksia madaltamalla? Tai annettaisiin suurpetokantojen kasvaa, jolloin ne rajoittaisivat myös luonnollisesti hirvi-, peura- ja kauriskantaa.

Hurskainen: Valitettavasti nopeuksien rajoittaminen ei tehoa. Riistakannan koosta huolehtiminen valikoivalla metsästyksellä ainoa mahdollisuus.

Säynevirta: En usko, että metsästystä harrastetaan, jotta liikenneonnettomuuksia olisi vähemmän.

Hurskainen: Metsästys vähentää tutkitusti liikenneonnettomuuksia. Teemme sitä vapaaehtoistyönä. Metsästäjät myös tekevät luonnonsuojelutyötä poistaessaan esimerkiksi supikoiria.

Säynevirta: Vapaaehtoistyönä toki, koska metsästys on harrastustoimintaa. Monet lajit ovat tänne ihmisen tuomia, kuten minkki. Näiden eläinten kohdalla ei voida puhua enää vieraslajeista, kun ne ovat sopeutuneet Suomen luontoon.

Hurskainen: Ne eivät kyllä ole sopeutuneet Suomen luontoon. Minkki ja supikoira tuhoavat muun muassa lintujen pesiä. On ihan todettu asia, että pienpetopyynnillä metsästäjät vaikuttavat positiivisesti lintukantoihin. Me myös vapaaehtoisesti rauhoitamme metsästysalueilla esimerkiksi metsäkanalintujen pyyntiä huonoina vuosina.

Säynevirta: Metsäkanalintujen rauhoittaminen metsästämiseltä on hyvä asia! En kuitenkaan näe henkilökohtaisesti metsästyksellä ja luonnonsuojelulla yhtäläisyyksiä. Jos suojelee luontoa, niin suojelee kaikkia sinne sopeutuneita lajeja.

Hurskainen: Koska syön lihaa, syön mieluummin sellaista lihaa, joka on saanut elää villinä ja vapaana. Lihan käsittelyn hoidan itse, joten tiedän miten se on tapahtunut. Se lisää riistan eettisyyttä.

Säynevirta: Mielestäni liha ei ole koskaan eettistä, oli se tuotettu tai hankittu miten vain. Taustalla on suunniteltu eläimen tappaminen. En syö lihaa, koska en pystyisi riistämään kenenkään henkeä.

metsästys  lihansyönti  eläimet 

Tweet